Klassiset ”oppikirjamaiset” sydänkohtauksen oireet: puristus rinnassa, kivun säteily vasempaan käteen, kylmä hiki ja voimakas ahdistus? Kyllä, mutta miehillä. Tiesitkö, että naisilla sydänkohtaus voi ilmetä rintakivun lisäksi hienovaraisemmin väsymyksenä, hengenahdistuksena, pahoinvointina tai ylävatsakipuna?

Näitä oireita kuvasi minulle tuttu kardiologi. Hän kertoi potilaastaan, tunnollisesta päiväkodin siivoajarouvasta, joka oli hoitanut koko viikon raskaat siivoukset edellä kuvatuista sydänkohtauksen oireista huolimatta. Entä perheenäiti, joka pitää kaikki langat käsissään ja, jonka arjessa on nyt ”vähän liikaa kaikkea”. Hänen vaihdevuosioireensa tulkitaan työterveydessä virheellisesti työuupumukseksi ja tarjotaan sairaslomaa ja masennuslääkereseptiä hormonikorvaushoidon sijaan.

Naiset elävät miehiä pidempään, mutta heillä on vähemmän terveitä elinvuosia. Keskeinen ongelma on, että monet naisten terveyteen liittyvät sairaudet tunnistetaan edelleen liian myöhään. Diagnoosiviiveet, tutkimusnäytön puute sekä innovatiivisten ratkaisujen hidas käyttöönotto heikentävät terveyttä ja elämänlaatua.

Naisten terveyden laiminlyönti tulee myös kalliiksi. Hoitamattomien sairauksien, myöhästyneiden diagnoosien ja puutteellisen hoidon kustannusten arvioidaan olevan EU:ssa vuosittain miljardiluokkaa. Kyse ei siis ole ainoastaan terveydestä ja tasa-arvosta, vaan myös taloudesta, työkyvystä ja yhteiskunnan kestokyvystä. Siksi investoinnit naisten terveyteen ovat investointeja sekä hyvinvointiin että talouskasvuun.

Terveysteknologian näkökulmasta innovaatioita ja ratkaisuja on jo olemassa, mutta niiden käyttöönotto takkuaa. Liian moni hyvä ratkaisu jää pilotiksi ja liian moni yritys odottaa vuosia ensimmäisiä referenssejä.

Terveysteknologian toimialan ja yritysten näkökulmasta seuraava, tarvittava askel naisten hyväksi onkin selvä. Tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä ja pysyvämpiä ratkaisuja yritysten, hyvinvointialueiden, sairaaloiden, tutkijoiden ja rahoittajien välillä. Meidän täytyy rakentaa nopeampia reittejä innovaatioista käytäntöön sekä niiden skaalaamiseen. Naisten terveyden edistämiseen tarvitaan myös lisää tutkimusrahaa, pelkkä ekosysteemien luominen ja yhteistyön lisääminen ei riitä.

Poliittista tahtoakaan ei enää puutu. Sosiaaliturvaministerit Sanni Grahn-Laasonen ja Karoliina Partanen ovat nostaneet naisten terveyden korkealle omalla agendallaan. Erityisen tervetullutta on se, että asiaa lähestytään juuri tutkimuksen, innovaatioiden ja liiketoiminnan näkökulmasta.

Kirjoittaja Anna Anttinen on Sailab – MedTech Finland ry:n toimitusjohtaja. Sailab – MedTech Finland on Erikoiskaupan liiton toimialajäsen sekä osa ETU Terveysalat -yhteistyöryhmää.