Suomen terveysalat ovat sopeutuneet pitkittyneeseen niukkuuteen, jossa sääntely tiukkenee ja rahoitus riittää vain välttämättömään. Säästäminen ei ole enää väliaikainen toimenpide, vaan se on terveysalojen uusi, pysyvä toimintalogiikka.

Skenaario 1/4: Sääntely kontrolloivaa ja tiukkaa X Julkinen talous sopeuttavaa ja niukkuusohjautuvaa

Säästöjen sääntely

"Vuonna 2036 Suomen terveydenhuolto on ajautunut pitkittyneen niukkuuden kierteeseen. Uudet hoidot ja teknologiat saapuvat Suomeen muuta Eurooppaa hitaammin, ennaltaehkäisystä on tingitty ja hoitoon pääsy on vaikeutunut. Yrityksille Suomi on pieni ja tarkasti säännelty markkina, jonka houkuttelevuus on heikentynyt. Säästöillä on hillitty kustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta samalla järjestelmän kyky uudistua ja vastata kasvavaan palvelutarpeeseen on rapautunut."

Julkinen valta on vastannut talouspaineisiin kiristämällä sääntelyä rakenteiden uudistamisen sijaan. Turvallisuus ja vakaus on säilytetty, mutta hintana on ollut hidastuva kehitys: kannattavuus on heikentynyt läpi arvoketjun, ja moni kansainvälinen toimija on vetäytynyt tai supistanut toimintaansa Suomen markkinalla.

Miten tähän päästiin?

Tiukka sääntely ilman joustoja

Sääntelyuudistukset on viety läpi joustamatta, ja tekoälyn sekä digitaalisten terveysratkaisujen sääntelykehikot kehittyivät hitaasti ja tulkinnanvaraisesti.

Julkisen talouden sopeutuspaineet

Palvelutarve kasvoi ikääntymisen ja kroonisten sairauksien yleistymisen myötä, mutta terveydenhuollon menoja sopeutettiin vahvasti samaan aikaan.

Kannattavuuden rapautuminen usealla rintamalla

Hintapaineet ja rahoituksen tiukentuminen osuivat samanaikaisesti useisiin terveysaloihin, mikä hidasti uusien tuotteiden ja hoitojen saapumista Suomen markkinalle.
   

 

Keskeiset toimijat

  • Sääntelyviranomaiset – Pyrkivät minimoimaan riskit ja suojelemaan potilaita, mutta hidastavat samalla tahattomasti innovaatioita.

  • Julkisen sektorin päättäjät – Keskittyvät lyhyen aikavälin säästöihin pitkäjänteisten investointien sijaan.

  • Kansainväliset toimijat – Supistavat toimintaansa tai vetäytyvät kokonaan pienestä ja hitaasti reagoivasta Suomen markkinasta.

 

Riskit ja mahdollisuudet


Innovaatioekosysteemin rapautuminen

Investoinnit peruuntuvat ja tutkimuskeskuksia suljetaan, kun toimintaympäristö ei enää houkuttele pitkäjänteistä kehitystyötä.

 

Hoitoon pääsyn heikkeneminen

Hoitokontaktit vähenevät ja terveyserot kasvavat, kun ennaltaehkäisy ja ennakoiva terveydenhuolto jäävät yksilön ja markkinoiden vastuulle eikä niihin panosteta järjestelmätasolla.

 

Kotimarkkinan vahvistuminen

Kun kansainväliset toimijat vetäytyvät monimutkaisen sääntelyn vuoksi, tilaa vapautuu kotimaisille toimijoille, jotka tuntevat suomalaisen järjestelmän ja pystyvät rakentamaan pitkäaikaisia kumppanuuksia julkisen sektorin kanssa.

 

Miltä menestys tässä skenaariossa näyttää?

Menestys tarkoittaa kykyä navigoida monimutkaisessa sääntely-ympäristössä ja tarjota kustannustehokkaita ratkaisuja julkiselle sektorille. Regulatorinen osaaminen muuttuu kilpailueduksi, ja kansainväliset markkinat korvautuvat yhä useammin kotimaisilla.

Signaaleja maailmalta: