Vuosi on 2036. Yhdessä tulevaisuudessa tekoäly tunnistaa terveysriskin jo ennen oireita, uudet hoidot ovat nopeasti saatavilla ja terveystarkastus onnistuu kotisohvalta. Toisessa hoitojonot ovat pidentyneet, uusimmat hoidot tulevat käyttöön viiveellä ja ennaltaehkäisyyn ei edelleenkään riitä resursseja.

Kumpikaan tulevaisuuden Suomi ei synny sattumalta. Se, millaiseksi terveydenhuolto vuoteen 2036 mennessä muodostuu, riippuu olennaisesti tämän päivän valinnoista: miten uudistumista rahoitetaan ja millaisen tilan sääntely antaa uusille ratkaisuille.

Saavutettava terveys 2036

Suomen terveysalojen toimintaympäristö elää voimakasta muutosta. Tämä skenaariotyö tarkastelee neljää vaihtoehtoista tulevaisuutta, jotka syntyvät sääntelyn suunnan ja julkisen talouden linjan yhdistelmästä.

Miksi saavutettavan terveydenhuollon tulevaisuus ratkaistaan juuri nyt?

Ikääntyvä väestö ja kroonisten sairauksien kasvava paine lisäävät palvelutarvetta juuri silloin, kun monet järjestelmät sopeuttavat menojaan.
Lääke- ja apteekkialan sekä muun terveysalan kannattavuutta leikataan jo nyt samanaikaisesti useilla rintamilla, mikä uhkaa toimijoiden pysymistä Suomen markkinalla.
EHDS (eurooppalainen terveystietoalue) muuttaa pelikenttää perustavanlaatuisesti. EU-asetusta aletaan soveltaa loppuvuodesta 2026, ja se antaa kansalaisille oikeuden hallita omia terveystietojaan yli rajojen sekä avaa terveysdataa nykyistä laajemmin tutkimuksen, innovoinnin ja päätöksenteon käyttöön – vaikutus ulottuu lääkkeisiin, terveysteknologiaan, terveystuotteisiin ja silmäterveyteen yhtä lailla.
Sääntely elää muutenkin voimakkaasti: MDR/IVDR-uudistukset, tekoälyn ja digitaalisten terveysratkaisujen kehittyvät sääntelykehikot sekä kansainvälinen harmonisointi muuttavat pelisääntöjä samaan aikaan.
Julkisen talouden sopeutuspaineet ja toisaalta EU:n merkittävät investointiohjelmat vetävät kehitystä vastakkaisiin suuntiin.
Terveysdatan, tekoälyn ja tarkkuuslääketieteen nopea kehitys avaa uusia mahdollisuuksia – mutta vain jos sääntely- ja rahoitusympäristö tukee niitä.
Sairauden hoidosta focus terveyden ylläpitämiseen. Kestävä terveydenhuolto ei voi perustua vain sairauksien hoitoon. Painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen ja terveyden ylläpitämiseen – hyödyntäen teknologiaa, ravitsemusta ja omaehtoisen terveyden edistämisen keinoja.

Kaksi kriittistä epävarmuutta ja neljä vaihtoehtoista tulevaisuutta

"Yhdessä tulevaisuudessa terveysriski huomataan jo vuosia ennen oireita – tekoäly, kansallinen terveysdata ja arjen terveystuotteet tukevat ihmistä ennen kuin hän edes tietää tarvitsevansa hoitoa. Toisessa tulevaisuudessa potilas joutuu odottamaan viikkoja saadakseen edes ajan vastaanotolle, eikä ennaltaehkäisyyn ole aikaa eikä rahaa. Neljä skenaariota, jotka ratkaisevat, kuka pysyy terveenä ja kuka joutuu jonottamaan hoitoon."

Skenaariot perustuvat kahteen tekijään, jotka ratkaisevat vahvasti terveydenhuollon kehityssuunnan:

Sääntelyn suunta: vaihtelee tiukasta, erittäin rajoittavasta sääntelystä mahdollistavaan ja ennakoitavaan lähestymistapaan.
Julkisen talouden linja: vaihtelee sopeuttavasta ja niukkuusohjautuvasta investoivaan ja uudistavaan suuntaan.

Näiden kahden ulottuvuuden yhdistelmät muodostavat neljä erilaista tulevaisuutta.

Finnish Healthcare Futures 2036, tekijä Etu ry

Säästöjen sääntely

"Suomalainen terveydenhuolto selviytyy, muttei uudistu. Apteekkien hyllyt harvenevat, hoitojonot pitenevät, ja yhä useampi kansainvälinen toimija jättää Suomen markkinan väliin. Sääntely on tiukkaa ja investoinnit vähissä – turvallisuutta ei vaaranneta, mutta hintana on hidastuva kehitys ja kaventuva valikoima. Ennaltaehkäisy jää yksilön omalle vastuulle, kun julkinen valta keskittyy vain siihen, mikä on välttämätöntä."

Julkinen valta vastaa talouspaineisiin kiristämällä sääntelyä ja leikkaamalla investointeja. MDR/IVDR-uudistus viedään läpi joustamatta, kannattavuutta leikataan samanaikaisesti useilla aloilla. Hoitokontaktit vähenevät, ja ennaltaehkäisy jää yksilön varaan.

Lue skenaario

Ohjattu uudistus

"Valtio on ottanut ohjat käsiinsä. Kansalliset ohjelmat ja keskitetty data pitävät järjestelmän toiminnassa ja ennakoitavana – mutta vain valtion määrittelemillä ehdoilla. Investoinnit kohdistuvat harkitusti ennaltaehkäisyyn ja digitaaliseen infrastruktuuriin, ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet kukoistavat siellä, missä ne tukevat kansallisia tavoitteita. Toimijat, jotka osaavat toimia tiukasti rajoittavan sääntelyn puitteissa, löytävät vakaan ja ennustettavan kasvualustan – mutta valinnanvapaus ja nopeus jäävät toissijaisiksi."

Julkinen valta investoi terveydenhuollon uudistamiseen mutta pitää tiukan kontrollin kehityksen suunnasta. Lääketietovaranto ja Kanta-lääkityslista etenevät osana kansallista ohjausta, ja ennaltaehkäisy nostetaan strategiseksi prioriteetiksi, niillä ehdoilla, jotka valtio määrittää.

Lue skenaario

Markkinavetoinen sopeutus

"Markkinat ohjaavat terveysalojen kehitystä. Mahdollistava, ennakoitava ja riskiperusteinen sääntely on avannut tilaa uusille toimijoille, ja yksityinen pääoma virtaa terveydenhuoltoon nopeasti. Uudet palvelut, digitaaliset itsehoitoratkaisut ja innovaatiot etenevät ilman raskasta byrokratiaa, ja kilpailu pakottaa toimijat uudistumaan jatkuvasti. Yhteiskunta sopeutuu tähän uuteen työnjakoon vaihtelevalla menestyksellä, joillakin alueilla ja palveluissa julkisen järjestelmän varassa olevat jäävät yhä enemmän oman onnensa nojaan, ja samalla terveyserot syvenevät huomaamatta mutta vääjäämättä."

Julkinen valta keventää sääntelyä ja avaa markkinoita, mutta ei investoi merkittävästi julkiseen terveydenhuoltoon. Kilpailu tehostaa toimintaa ja parantaa palvelujen laatua, mutta saavutettavuus ja yhdenvertaisuus eriytyvät maksukyvyn mukaan.

Lue skenaario

Innovaatioiden ekosysteemi

"Suomi on nousemassa kansainväliseksi esimerkiksi siitä, miten julkinen raha ja mahdollistava sääntely yhdessä synnyttävät innovaatiota. Terveysdata ja tekoäly ovat arkea koko järjestelmässä, ja kansallinen lääketietovaranto toimii alustana, jonka päälle sekä julkiset että yksityiset toimijat rakentavat uutta. Tarkkuuslääketiede ja tekoälypohjainen diagnostiikka lyhentävät diagnoosiaikoja ja kaventavat terveyseroja, kun ennaltaehkäisystä on tehty koko yhteiskunnan yhteinen tavoite. Kansainväliset kumppanuudet ja rohkeat investoinnit pitävät Suomen kilpailukykyisenä alalla, jossa moni muu maa vasta harkitsee samaa suuntaa."

Julkinen valta yhdistää strategiset investoinnit ja mahdollistavan sääntelyn dynaamisen innovaatioekosysteemin luomiseksi. Lääketietovaranto toimii avoimena innovaatioalustana, ja tarkkuuslääketiede, tekoälypohjainen diagnostiikka ja life sciences -ekosysteemit tarjoavat suurimmat mahdollisuudet.

Lue skenaario

Mitä skenaariot tarkoittavat päätöksenteolle?

Päättäjille
Sääntelyn ja rahoituksen valintojen yhdistelmällä ratkaistaan, minkä skenaarion suuntaan Suomi liikkuu. Tiukka sääntely ilman investointeja johtaa säästöjen sääntelyyn ja kannattavuuskriisin syvenemiseen, kun taas saman tasoinen sääntely yhdistettynä investointeihin voi tuottaa hallitun, ennakoitavan uudistuksen. Ratkaisevaa ei ole vain se, kuinka paljon rahoitusta on käytettävissä, vaan käytetäänkö se olemassa olevan rakenteen ylläpitoon ja leikkausten paikkaamiseen vai aitoon kehittämiseen – ennaltaehkäisyyn, digitalisaatioon ja uudistuskykyyn. Päättäjien keskeiset kysymykset ovat: uskalletaanko sääntelyä muuttaa mahdollistavaksi, ennakoitavaksi ja riskiperusteiseksi siellä missä se aidosti estää ennaltaehkäisyä, hidastaa hoitoon pääsyä ja innovaatiota sekä ohjataanko rahoitus säästöjen paikkaamisen sijaan järjestelmän uudistamiseen.

Terveysalan yrityksille
Toimintaympäristön ennakoitavuus vaihtelee merkittävästi skenaarioittain: säästöjen sääntelyssä ja ohjatussa uudistuksessa menestys edellyttää sääntelyosaamista ja kykyä toimia julkisen vallan kumppanina, kun taas markkinavetoisessa sopeutuksessa ja innovaatioiden ekosysteemissä ratkaisevaa on nopeus ja skaalautumiskyky. Riippumatta siitä, mikä skenaario toteutuu, Suomen pieni markkina ja lääkkeiden hidas saatavuus ovat jo nyt todellinen kilpailukykyriski, johon yritysten kannattaa varautua liiketoimintastrategiassaan.

Kansalaisille
Skenaariot vaikuttavat suoraan siihen, kuinka helposti suomalaiset pysyvät terveinä ja millaista hoitoa he saavat tarvittaessa. Säästöjen sääntelyssä ja markkinavetoisessa sopeutuksessa sekä ennaltaehkäisy että hoitoon pääsy jäävät yhä useammin yksilön oman aktiivisuuden ja maksukyvyn varaan. Tällöin myös arjen omat keinot, kuten terveystuotteet ja luotettava terveystieto, korostuvat julkisten palvelujen rinnalla. Ohjatussa uudistuksessa ja innovaatioiden ekosysteemissä sekä hoitoon pääsy että ennaltaehkäisevät palvelut paranevat, mutta eri tavoin: edellisessä valtion ohjaamana, jälkimmäisessä avoimen innovaation kautta. Tällöin myös terveystuotteiden, digitaalisen terveysteknologian ja itsehoidon rooli integroituu osaksi laajempaa ennaltaehkäisyn kokonaisuutta.

Mitkä strategiat toimivat riippumatta kehityssuunnasta?

Vaikka skenaariot eroavat toisistaan merkittävästi, tietyt strategiset valinnat kannattavat kaikissa neljässä tulevaisuudessa.

Investoi datainfrastruktuuriin ja -osaamiseen
Suomen vahva terveysdatainfrastruktuuri ja kansalliset rekisterit ovat kilpailuetu riippumatta siitä, ohjaako kehitystä valtio vai markkinat.

Rakenna kansainvälisiä kumppanuuksia
Strategiset yhteistyösopimukset ja kauppakumppanuudet avaavat markkinoita ja tuovat investointeja sekä tiukan että mahdollistavan, ennakoitavan ja riskiperusteisen sääntelyn oloissa.

Kehitä regulatorista osaamista
MDR/IVDR-osaaminen ja kliinisen arvioinnin hallinta ovat arvokkaita riippumatta siitä, kiristyykö vai keveneekö sääntely – osaaminen vain kohdistuu eri asioihin. Sama pätee EHDS-osaamiseen: terveystiedon hallinnan ja toisiokäytön sääntely tulee koskemaan koko terveysalojen kirjoa, ei vain niitä, jotka käsittelevät potilastietoa suoraan.

Vahvista alan houkuttelevuutta ja kilpailukykyä investointikohteena
Suomen pieni markkina heikentää kannattavuutta ja hidastaa uusien tuotteiden, palvelujen ja hoitojen saapumista markkinoille. Esimerkkejä tästä näkyy jo sekä lääkealalla että laajemmin terveysteknologiassa. Ennakoitava toimintaympäristö ja kilpailukykyiset toimintaedellytykset hyödyttävät koko terveysalaa niin niukkuudessa kuin kasvussakin.

Varmista tasa-arvo ja saavutettavuus
Terveydenhuollon saavutettavuus ja tasa-arvo ovat kriittisiä kaikissa skenaarioissa, jotta järjestelmä pysyy kestävänä ja yhteiskunnallisesti hyväksyttynä.

Kohdenna rajalliset resurssit vaikuttavimmin
Resurssien niukkuus ei ole ohimenevä tila vaan pysyvä lähtökohta kaikissa skenaarioissa. Menestyvät toimijat ja päättäjät eivät kysy vain, paljonko rahoitusta on käytettävissä, vaan mihin se tuottaa eniten terveyshyötyä, jolloin priorisointi ja vaikuttavuuden mittaaminen muuttuvat entistä keskeisemmiksi kyvyiksi.

Missä olemme nyt – ja mihin suuntaan olemme menossa?

Suomen terveysalojen lähtökohta vuoteen 2036 alkavalle kehitykselle ei ole tyhjä taulu, moni skenaarioista tuttu ilmiö on jo havaittavissa tänään.

Lääkkeiden saatavuus on jo jäljessä muuta Eurooppaa. Suomessa otetaan käyttöön alle puolet Euroopassa hyväksytyistä uusista lääkkeistä – pienempi osuus kuin useimmissa Länsi-Euroopan maissa. Taustalla on erityisesti Suomen pieni markkinakoko, joka heikentää kannattavuutta.

EHDS-asetuksen toimeenpano on jo käynnissä ja muuttaa terveysdatan pelisääntöjä lähivuosina. Eurooppalaista terveystietoaluetta (EHDS) aletaan soveltaa loppuvuodesta 2026, ja Suomen kansallinen täytäntöönpanolaki on ollut lausuntokierroksella kesällä 2026. Asetus antaa kansalaisille nykyistä paremmat oikeudet omaan terveystietoonsa yli rajojen ja avaa terveysdataa laajemmin tutkimuksen, innovoinnin ja päätöksenteon käyttöön — muutos, joka koskettaa lääkkeitä, terveysteknologiaa, terveystuotteita ja silmäterveyttä yhtä lailla.

MDR/IVDR-sääntely on osoittautunut raskaaksi – ja on juuri nyt uudistuksen kohteena. Lääkinnällisten laitteiden ja diagnostiikan EU-asetukset ovat lähes kymmenen vuoden aikana paljastaneet hitaat arviointiajat ja raskaan hallinnollisen taakan, mikä vaikuttaa sekä potilaiden pääsyyn uusiin teknologioihin että Euroopan houkuttelevuuteen investointikohteena. Vuonna 2026 komissio on edennyt sekä laajemmalla yksinkertaistamispaketilla että ilmoitettujen laitosten käytäntöjä yhtenäistävällä täytäntöönpanoasetuksella – muutos, josta myös suomalainen terveysteknologia-ala käy aktiivista vuoropuhelua STM:n ja Fimean kanssa.

Samaan aikaan uudistusta on jo käynnissä. STM:n Lääkkeet ja apteekkitalous -hanke rakentaa kansallista lääketietovarantoa ja Kanta-lääkityslistaa. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, että "Ohjattu uudistus" ja "Innovaatioiden ekosysteemi" -skenaarioiden ainekset ovat jo osittain rakenteilla.

Sääntelyä on jo kevennetty, esimerkiksi silmäterveydenhuollossa. Kun optikoiden oikeutta määrätä silmälaseja laajennettiin vuonna 2025, muutos vauhditti alan liiketoimintaa nopeasti ja paransi palvelujen saatavuutta erityisesti alueilla, joissa erikoislääkäreitä on vähän. Samalla muutos on jakanut näkemyksiä potilasturvallisuudesta: osa asiantuntijoista pitää sitä yhdenvertaisuutta parantavana uudistuksena, kun toiset varoittavat riskistä, että esimerkiksi lasten silmäsairaudet voivat jäädä optikon tarkastuksessa huomaamatta.

Terveystuotteiden saatavuus laajenee myös apteekkien ulkopuolelle. Osaa itsehoitolääkkeistä, kuten silmien kuivuuteen ja lievempiin vaivoihin tarkoitettuja valmisteita, voidaan jatkossa myydä myös päivittäistavarakaupoissa, kun myyntikanavaa on päätetty laajentaa apteekkien ulkopuolelle. Muutoksen tavoitteena on parantaa saatavuutta ja lisätä hintakilpailua. Samalla apteekkiala on varoittanut, että myyntikanavien laajentaminen voi lisätä itsehoitolääkkeiden tarpeettoman käytön riskiä.

EU:n vitamiini- ja kivennäisainesääntely voi jättää pohjoiset tarpeet huomiotta. Euroopan komissio valmistelee ravintolisien vitamiinien ja kivennäisaineiden enimmäismääriä EU:n sisämarkkinoiden yhtenäistämiseksi. Esiin tulleen komission valmisteluasiakirjan ehdotetut rajat ovat kuitenkin monelle ravintoaineelle, kuten D-vitamiinille, selvästi nykyistä markkinaa matalampia. Keskieurooppalaiseen väestöön perustuva harmonisointi ei välttämättä huomioi Suomen pitkien, pimeiden talvien kasvattamaa D-vitamiinin tarvetta.

Nämä havainnot eivät kerro, mihin suuntaan kehitys lopulta kallistuu – mutta ne osoittavat, että valinta ei ole enää kaukainen tulevaisuuskysymys, vaan käynnissä juuri nyt.

Katse kohti signaaleja

Mitkä varhaiset merkit kertovat, mihin suuntaan kehitys on kallistumassa? Seuraa näitä signaaleja skenaarioittain:

Säästöjen sääntelyyn viittaavat:

Investointien peruuntuminen ja tutkimuskeskusten sulkemiset.
Säästöpaketit ja henkilöstövähennykset terveydenhuollossa.
Lääke- ja apteekkialan kannattavuuden heikkeneminen ja uusien lääkkeiden viivästyminen Suomen markkinalle.

Ohjattuun uudistukseen viittaavat:

Kehittämisbudjetin suojaaminen säästöiltä.
Kansalliset strategiat ja ohjelmat.
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, jotka etenevät valtion asettamilla ehdoilla.
Lääketietovarannon ja Kanta-lääkityslistan käyttöönoton eteneminen.
EHDS:n kansallinen toimeenpano etenee valtiovetoisesti ja keskitetysti, tiukan sääntelyn ehdoilla.

Markkinavetoiseen sopeutukseen viittaavat:

Yksityisen pääoman virta terveydenhuoltoon ja regulatory sandboxien perustaminen.
Julkisen rahoituksen leikkaukset ja palveluiden siirtyminen markkinaehtoisiksi.
Kilpailun lisääntyminen ja sen näkyminen palvelujen laadussa ja hinnoittelussa.
Myyntikanavien laajentuminen ja itsehoitotuotteiden kasvava rooli terveydenhuollossa markkinaehtoisesti, ilman raskasta sääntelyä.

Innovaatioiden ekosysteemiin viittaavat:

Tutkimusinfrastruktuurin investoinnit ja nopeutetut hyväksymisreitit.
Kansainväliset kumppanuudet ja life sciences -strategiat.
Lääketietovarannon hyödyntäminen osana avointa data- ja innovaatioalustaa.
EHDS:n hyödyntäminen avoimena alustana tutkimukselle ja tuotekehitykselle yli toimialarajojen.

Terveysalojen toimijoiden kannattaa seurata näitä signaaleja aktiivisesti ja varautua toimimaan joustavasti muuttuvassa toimintaympäristössä, sillä kyky tunnistaa, mikä skenaario on toteutumassa, on itsessään strateginen etu.

Mitä tämä tarkoittaa?

Kaksi valintaa määrittävät, mihin näistä neljästä tulevaisuudesta Suomen terveydenhuolto lopulta liikkuu: kuinka tiukkaa tai mahdollistavaa sääntelyä harjoitetaan, ja käytetäänkö julkista rahoitusta olemassa olevan rakenteen ylläpitoon ja leikkausten paikkaamiseen vai aitoon kehittämiseen. Nämä valinnat tehdään jatkuvasti – budjettiriihissä, sääntelyuudistuksissa ja investointipäätöksissä – eivät kertaluonteisesti.

Riippumatta siitä, mikä skenaario toteutuu, menestyminen edellyttää kykyä tunnistaa muutoksen suunta ajoissa ja sopeuttaa strategia sen mukaan. Ne toimijat, jotka investoivat datainfrastruktuuriin, regulatoriseen osaamiseen ja kansainvälisiin kumppanuuksiin, ovat vahvoilla lähes joka skenaariossa. Yhteistä kaikille skenaarioille on myös se, että käytettävissä olevat resurssit pysyvät rajallisina. Kysymys ei siis ole vain siitä, paljonko rahoitusta on, vaan siitä, osataanko se kohdentaa vaikuttavimmin. Samalla saavutettavuudesta ja tasa-arvosta ei voida tinkiä, jos järjestelmän on tarkoitus pysyä yhteiskunnallisesti kestävänä. Skenaariot tarjoavat välineen arvioida kehityssuuntia ja tunnistaa, mitä valinnat tarkoittavat käytännössä eri toimijoille.

Lisätietoja

Lisätietoja ennakointityöstä taija.lintumaki(at)etu.fi.