ETU Terveysalojen Aikaansaava terveydenhuolto -seminaari kokosi hyvinvointialueiden johdon, päättäjät ja keskeiset asiantuntijat keskustelemaan siitä, miten terveydenhuollon uudistuminen tehdään käytännössä. Päivän puheenvuoroissa korostuivat ennaltaehkäisy, terveysdatan hyödyntäminen, tekoäly ja uudet innovaatiot – sekä se, miten ratkaisut saadaan nykyistä nopeammin osaksi terveydenhuollon arkea.

Erikoiskaupan liiton ETU Terveysalat järjesti 10.9.2026 jo kolmatta kertaa Aikaansaava terveydenhuolto -seminaarin yhteistyössä Bonnier Hoiva&Terveys kanssa. Helsingin Pörssitalossa järjestetyssä tilaisuudessa etsittiin käytännön ratkaisuja vaikuttavuuden parantamiseen, teknologian hyödyntämiseen ja kestävien palvelujen rakentamiseen.

Tapahtuman keskeinen viesti oli selvä: Suomessa on osaamista, dataa ja uusia ratkaisuja, mutta niiden käyttöönottoa on vauhditettava ja sujuvoitettava. Tämä edellyttää yhteistyötä ja vuoropuhelua yritysten, hyvinvointialueiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja päätöksentekijöiden välillä.

Tamron toimitusjohtaja Kai Kaasalainen nosti avauspuheenvuorossaan esiin ETU Terveysalojen keskeiset tavoitteet sekä ennakointi- ja skenaariotyön merkityksen. Muuttuvassa toimintaympäristössä on tärkeää tunnistaa terveydenhuoltoon vaikuttavia muutoksia ja varautua erilaisiin tulevaisuuksiin jo nyt.

Ennaltaehkäisyyn uusia mahdollisuuksia datasta ja teknologiasta

Päivän puheenvuorot osoittivat, kuinka lähellä monet uudenlaiset terveydenhuollon ratkaisut jo ovat.

Topcon Healthcaren Juha Jokinen avasi silmäkuvantamisen ja tekoälyn mahdollisuuksia sairauksien varhaisessa tunnistamisessa.

Topcon Healthcaren Director, Sales & Customer Success Juha Jokinen avasi silmäkuvantamisen ja tekoälyn mahdollisuuksia sairauksien varhaisessa tunnistamisessa. Silmäkuvista voidaan tunnistaa esimerkiksi sydän- ja verisuoniriskejä, diabetesmuutoksia sekä merkkejä neurodegeneratiivisista sairauksista, kuten Parkinsonin ja Alzheimerin taudista.

Suomessa silmäkuvantamista tehdään jo paljon, mutta sen potentiaalin laajempi hyödyntäminen edellyttää toimivia hoitopolkuja, järjestelmien parempaa yhteentoimivuutta ja datan liikkumista eri toimijoiden välillä.

Nordic Genexin toimitusjohtaja Annika Kalvia.

Nordic Genexin toimitusjohtaja Annika Kalvia tarkasteli puolestaan DNA-tiedon, biomarkkereiden ja tekoälyn mahdollisuuksia siirtymisessä nykyistä yksilöllisempään ja ennaltaehkäisevämpään terveydenhuoltoon. Tietoa kerätään jo paljon, mutta sen hajanaisuus vaikeuttaa hyödyntämistä. Olennaista olisi saada eri lähteistä syntyvä tieto palvelemaan paremmin myös käytännön hoitoa ja päätöksentekoa.

Myös VEIL.AI:n Chief Operating Officer Juha Paakkola nosti esiin Suomen ja muiden Pohjoismaiden laadukkaan terveys- ja rekisteridatan kansainvälisen potentiaalin. Pienen markkinan kilpailukyky edellyttää kuitenkin ennakoitavia ja toimivia prosesseja, joilla dataa voidaan hyödyntää turvallisesti tutkimuksessa ja uusien ratkaisujen kehittämisessä.

Tekoäly tarvitsee rinnalleen toimivat prosessit ja laadukkaan datan

Tekoälyn mahdollisuudet nousivat esiin läpi aamupäivän, mutta samalla korostui yksi perusasia: teknologia ei yksin ratkaise terveydenhuollon ongelmia.

Terveystalon johtava lääkäri Petteri Raejärvi tarkasteli, miten potilastiedot ja teknologia voivat helpottaa terveydenhuollon ammattilaisten työtä – potilas keskiössä. Uutta teknologiaa ei pidä vain sovittaa nykyisiin työtapoihin, vaan myös prosesseja ja toimintatapoja on tarvittaessa uudistettava. Samalla datan laadusta on huolehdittava: tekoäly tuottaa lisäarvoa vasta, kun sen pohjana oleva tieto on laadukasta ja prosessit toimivat. Ensin prosessi kuntoon, sitten automaatio.

HUS-yhtymän johtajaylilääkäri Jukka Salminen.

HUS-yhtymän johtajaylilääkäri Jukka Salminen puolestaan tarkasteli digitaalisen kehittämisen hyötyjä HUSissa. Tekoäly toimii terveydenhuollon ammattilaisen työkaluna, ei itsenäisenä päätöksentekijänä. Onnistunut käyttöönotto vaatii turvallisuuden ja vastuullisuuden lisäksi muutosjohtamista, pilotointia ja henkilöstön sitoutumista.

Myös hankinnoilla voidaan vauhdittaa uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Medtronic Finlandin myyntipäällikkö Klaus Sippel tarkasteli julkisten hankintojen haasteita ja mahdollisuuksia terveysteknologian näkökulmasta sekä nosti esimerkiksi Sydänsairaalan alkuvuodesta 2026 toteuttaman ryhmävalvontahankinnan. Onnistuneessa hankinnassa korostuivat hinnan sijaan kokonaisuus, selkeät vaatimukset, loppukäyttäjien tarpeet ja kumppanuus. Hankintalaki ei estä asettamasta hankinnoille korkeita laatuvaatimuksia.

Terveysdata on Suomen vahvuus

Suomen vahva terveysdata ja sen nykyistä parempi hyödyntäminen nousivat päivän keskeiseksi teemaksi.

Sitran kansainvälisen toiminnan asiantuntija Mikael Rinnetmäki tarkasteli eurooppalaisen terveystietoalueen EHDS:n Suomelle avaamia mahdollisuuksia. Terveystietojen yhteentoimivuus ja tiedon toissijainen käyttö voivat vauhdittaa tutkimusta, tekoälyratkaisuja ja terveysteknologian kehittämistä. Suomella on mahdollisuus profiloitua myös uusien ratkaisujen testaus- ja validointiympäristönä.

Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen paneelissa Pirjo Vuorikallas, Hanna Pellikka, Aija Lähdesmäki ja Petra Kokko. Paneelin veti tilaisuuden juontajana toiminut toimittaja Salla Paajanen.

Vaikuttavuusperusteista ohjausta käsitelleessä paneelissa sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Petra Kokko, THL:n Sote-tiedonhallinnan ohjauksen kehittämispäällikkö Aija Lähdesmäki, Keusoten kehittämispäällikkö Hanna Pellikka ja Kelan Kanta-palvelujen kehityspäällikkö Pirjo Vuorikallas keskustelivat datan, Kannan, tekoälyn ja EHDS:n mahdollisuuksista hyvinvointialueilla. 

Keskustelussa korostui tarve reaaliaikaiselle vaikuttavuus- ja kustannustiedolle sekä yhteisille määrittelyille ja rajapinnoille. Samalla tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä ja yhteistä tiekarttaa, jotta hyvistä piloteista ja kokeiluista päästään kohti laajempaa hyödyntämistä.

Uudistuminen edellyttää yhteistä suuntaa ja rohkeutta ottaa ratkaisut käyttöön

Politiikkapaneelissa keskustelivat kansanedustajat Ville Väyrynen, Pia Sillanpää ja Hanna-Leena Mattila. Paneelin veti Salla Paajanen.

Politiikkapaneelissa kansanedustajat Ville Väyrynen (kok.), Pia Sillanpää (ps.) ja Hanna-Leena Mattila (kesk.) keskustelivat soten rahoituksesta ja kansallisista suuntaviivoista sekä siitä, miten ennaltaehkäisyä, uusia teknologioita ja innovaatioita saadaan nykyistä vahvemmin osaksi terveydenhuoltoa. Keskustelussa korostui tarve suunnata katsetta sairauksien hoitamisesta myös niiden ennaltaehkäisyyn sekä arvioida ratkaisuja niiden vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden perusteella. Esille nousivat myös hoidon jatkuvuus, TKI-toiminta ja tekoälyn hyödyntäminen sekä teknologian mahdollisuudet vähentää hallinnollista työtä ja vapauttaa ammattilaisten aikaa potilastyöhön.

Bonnier Business Forumin toimitusjohtaja Merja Aura ja Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne-Mari Virolainen.

Päätössanoissaan Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne-Mari Virolainen kokosi päivän teemoja ja korosti, että Suomen ja Euroopan on uskallettava uudistua. Pienenä markkinana Suomen on huolehdittava vetovoimastaan, jotta uusimmat hoidot ja innovaatiot saadaan käyttöön myös meillä. Tämä edellyttää kestävää rahoitusta ja kannusteita innovaatioiden nopealle käyttöönotolle sekä ennaltaehkäisyn vahvistamista. Terveys- ja hyvinvointiala on nähtävä myös kansallisena kasvu- ja teollisuuspolitiikan kysymyksenä.

Aikaansaava terveydenhuolto -seminaarin puheenvuoroista piirtyi yhteinen viesti: ratkaisuja on jo olemassa. Nyt ne on saatava nykyistä nopeammin ja sujuvammin käyttöön. Se edellyttää laadukasta ja liikkuvaa dataa, ennakointia, rohkeutta kokeilla sekä tiivistä yhteistyötä yritysten, terveydenhuollon toimijoiden ja päätöksentekijöiden välillä.

ETU Terveysalat koostuu Erikoiskaupan liitto ETU ry:n terveysaloilla toimivista yhdistyksistä. Yhteistyöryhmän jäseniä ovat Lääketeollisuus ry, Lääke- ja terveyshuolto ry, Rinnakkaislääketeollisuus ry, Näkeminen ja silmäterveys Näe ry, Sailab – Medtech Finland ry, Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry ja Terveystuoteala ry.

Aikaansaava terveydenhuolto -seminaari tarjosi puheenvuorojen ja keskustelujen lisäksi aikaa kohtaamisille ja verkostoitumiselle.