Gastrokirurgi ja kokoomuksen kansanedustaja Ville Väyrynen ehdottaa vaativalle erikoissairaanhoidolle laatukriteeristöä. Hän nosti ajatuksen esiin Aikaansaava terveydenhuolto -tapahtumassa 10.9.2026.

Suomessa erikoissairaanhoidon keskittämistä koskevaa keskustelua käydään taas.

"Keskittämisasetus nojaa lähtökohtaisesti sairaalan yliopistostatukseen sekä kokoon. Tämä ei kuitenkaan suoranaisesti kerro toiminnan laadusta, jonka tulisi olla ensiarvoinen kriteeri", sanoo Väyrynen.

Väyrynen on toiminut osastonylilääkärinä Sairaala Novassa Keski-Suomen hyvinvointialueella. Valtiovarainministeriön arviointiryhmä on esittänyt erikoissairaanhoidon supistamista sairaalassa ja vaativien toimintojen keskittämistä Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Siirrettävät toiminnot on tarkoitus ratkaista auditoinnin perusteella.

Väyrynen sanoo, että keskittämistä perustellaan usein yksikkökohtaisilla toimenpiteiden määrillä. Ajatellaan, että volyymit tuovat laatua. Väyrysen mukaan sairaaloiden vertailu olisi järkevämpää perustaa laatukriteereihin.

"Esimerkiksi syöpäkirurgian laatukriteeristön pitäisi perustua tarpeeksi matalaan kuolleisuuteen, matalaan määrään komplikaatioita ja lisäksi seurataan hoitovuorokausien määrää sairaalassa."

Näin asetuksella ohjattava työnjako perustuisi objektiivisesti määritettäviin laatukriteereihin.

"Nykyiset kriteerit ovat hieman keinotekoisia, eivätkä ne pureudu toiminnan laatuun", hän toteaa.

Laaturekistereistä tieto helposti käyttöön

Väyrynen on huolissaan kansallisten laaturekisterien arvostuksesta. Hänen mukaansa luotettavaa laatutietoa tarvitaan sekä toiminnan arviointiin että sen kehittämiseen.

"Tietoa laadusta tarvitaan kaiken toiminnan kehittämiseen ja kansalliset tietorekisterit ovat aivan ehdoton asia siihen. Laatua koskevat tiedot pitäisi saada ulos nappia painamalla."

Maailmalla on käytössä ranking-listoja, joissa sairaaloita ja jopa yksittäisiä lääkäreitä asetetaan paremmuusjärjestykseen.

Laatukriteerien käyttöön liittyy Väyrysen mukaan kuitenkin myös riskejä.

"Laatukriteeristön kritiikkinä on esitetty, että toimijat saattaisivat ryhtyä välttelemään todella vaativia töitä, koska ryhdytään optimoimaan omaa laatua. Laatukriteeristössä pitäisi myös ehkä huomioida potilasmateriaalin riskiluokka, sairastavuus tai ikä."

Hoidon pitäisi olla tasalaatuista koko maassa

Väyrynen pitää tärkeänä, että terveydenhuollon laatu olisi mahdollisimman tasaista koko Suomessa. Hänen mukaansa maassa on edelleen paikkoja, joissa tehdään vähähyötyisiä hoitoja.

Hän viittaa viime vuonna julkaistuun tutkimusartikkeliin, jonka mukaan Suomessa tehdään yhä vähähyötyisiä tuki- ja liikuntaelinten leikkauksia.

Tutkimuksen mukaan vähähyötyisiksi arvioitujen tuki- ja liikuntaelinkirurgisten toimenpiteiden määrä on vähentynyt Suomessa voimakkaasti. Niitä tehtiin kuitenkin vielä tuhansia vuonna 2021, ja alueiden välillä oli edelleen huomattavia eroja.

Väyrynen kiinnittää huomiota myös adhd:n hoitoon, jossa on suuria eroja hyvinvointialueiden välillä.

"Huomattavia eroja on joko diagnostiikassa tai hoitoindikaatiossa."

Hyvinvointialueille laatu- ja vaikuttavuusyksiköt

Väyrysen mielestä kaikilla hyvinvointialueilla pitäisi olla laatu- ja vaikuttavuusyksikkö, jonka tehtävänä olisi varmistaa, että toiminta vastaa kansallisia ja kansainvälisiä laatukriteereitä. Yksiköt huolehtisivat myös siitä, etteivät hyvinvointialueiden väliset erot kasva liian suuriksi.

Väyrynen peräänkuuluttaa julkiselta sektorilta myös nykyistä suurempaa kustannusten läpinäkyvyyttä.

"Julkisen sektorin pitää pystyä paremmin avaamaan myös kustannusrakennettaan, mutta julkisella puolella tehtävä työ on luonteeltaan erilaista kuin yksityisellä sektorilla ja toiminnan laskeminen on vaikeampaa."

Rahoitusmalli ei kannusta terveyden edistämiseen

Väyrynen puhui paneelissa, jossa olivat mukana myös perussuomalaisten kansanedustaja, kätilö Pia Sillanpää sekä keskustan kansanedustaja, filosofian maisteri Hanna-Leena Mattila. Paneelin juonsi toimittaja Salla Paajanen.

Mattila ja Väyrynen nostivat esiin hyvinvointialueiden rahoitusmallin ongelmat. Heidän mukaansa nykyinen malli ei kannusta tekemään terveyttä edistäviä päätöksiä.

Sillanpää puolestaan ehdotti uutta ohjelmaa terveyden edistämiseksi. Esimerkiksi nuorten tyypin 2 diabetes yleistyy Suomessa muita Pohjoismaita nopeammin ja hoitokustannukset kasvavat Diabetesliiton tietojen mukaan.

Politiikkapaneelissa keskustelivat kansanedustajat Ville Väyrynen, Pia Sillanpää ja Hanna-Leena Mattila. Paneelin juonsi Salla Paajanen.

Erikoiskaupan liiton ETU Terveysalat järjesti 10.9.2026 jo kolmatta kertaa Aikaansaava terveydenhuolto -seminaarin yhteistyössä Bonnier Hoiva&Terveys kanssa. Uutinen on julkaistu myös Hoiva&Terveys-uutismediassa.