ETU Terveysalat on julkaissut skenaariotyön, joka tarkastelee Suomen terveydenhuollon mahdollisia tulevaisuuksia vuoteen 2036 mennessä. Saavutettava terveys 2036 -skenaariotyö hahmottaa neljä vaihtoehtoista kehityssuuntaa, jotka syntyvät sääntelyn suunnan ja julkisen talouden linjan yhdistelmistä.

Terveysalojen toimintaympäristö on useiden samanaikaisten muutosvoimien risteyksessä: ikääntyvä väestö kasvattaa palvelutarvetta, lääke- ja apteekkialan kannattavuutta leikataan usealla rintamalla, ja eurooppalainen terveystietoalue EHDS muuttaa terveysdatan pelisäännöt perustavanlaatuisesti loppuvuodesta 2026 alkaen. Samaan aikaan EU:n lääkinnällisten laitteiden MDR/IVDR-sääntely elää uudistuksen kourissa, ja painopiste on siirtymässä sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn ja terveyden ylläpitämiseen.

”Terveysalat elävät poikkeuksellisen monen muutosvoiman keskellä samaan aikaan. Juuri siksi ETU Terveysalat on olemassa: tuomme yhteen ennakoivan terveydenhuollon edistämisen, kustannustehokkaiden ratkaisujen tarjoamisen ja alan innovaatiokyvyn vahvistamisen. Skenaariotyö on tästä hyvä osoitus, se auttaa näkemään, mitä tämän päivän valinnat voivat tarkoittaa käytännössä tulevaisuudessa”, kertoo ETU Terveysalojen puheenjohtaja ja Specsaversin Suomen maajohtaja Lotta Holmaheikki.

Neljä polkua tulevaisuuksiin

Skenaariotyö esittelee neljä tulevaisuutta:

• Säästöjen sääntely, jossa tiukka sääntely ja niukka julkinen talous hidastavat kehitystä.
• Ohjattu uudistus, jossa valtio investoi mutta ohjaa kehitystä tiukasti.
• Markkinavetoinen sopeutus, jossa kevyt sääntely ja yksityinen pääoma vauhdittavat markkinoita.
• Innovaatioiden ekosysteemi, jossa julkinen raha ja mahdollistava sääntely yhdessä synnyttävät innovaatiota.

Jokaiseen skenaarioon liittyy omat riskinsä ja mahdollisuutensa niin päättäjille, terveysalan yrityksille kuin kansalaisillekin.

”Toivottavasti skenaarioita käytetään konkreettisesti oman toiminnan peilinä: kysytään, miltä strategia näyttäisi kussakin neljässä tulevaisuudessa, ja mitä voitaisiin tehdä jo tänään varautuaksemme useampaan kuin yhteen niistä. Ennakoinnin arvo ei ole siinä, että se osuu oikeaan, vaan siinä, että se auttaa tekemään parempia päätöksiä epävarmuuden keskellä”, sanoo Erikoiskaupan liiton ennakoinnista vastaava johtaja Taija Lintumäki.

Skenaariotyössä nostetaan esiin myös toimia, jotka kannattavat riippumatta siitä, mikä neljästä tulevaisuudesta lopulta toteutuu: investoinnit datainfrastruktuuriin ja regulatoriseen osaamiseen, kansainvälisten kumppanuuksien rakentaminen sekä saavutettavuudesta ja tasa-arvosta kiinni pitäminen.

Koko skenaariotyö, mukaan lukien yksityiskohtaiset kuvaukset kustakin neljästä tulevaisuudesta sekä niihin liittyvät varhaiset signaalit, on luettavissa Erikoiskaupan liiton verkkosivuilla.

Tutustu Saavutettava terveys -2036 skenaarioihin.