Kesä tarjoaa mahdollisuuden palautua – ja tarttua kirjaan. Lukeminen rentouttaa, vahvistaa keskittymiskykyä ja tukee niin lasten kuin aikuistenkin hyvinvointia. Samalla se on yksi tärkeimmistä tavoista vahvistaa lukutaitoa aikana, jolloin suomalaisten lasten ja nuorten lukutaidon heikkeneminen herättää yhä suurempaa huolta, kirjoittaa Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö.

Kirjat ja lukeminen kuuluvat monen lomasuunnitelmiin. Ja miksi eivät kuuluisi! Lukeminen tutkitusti rentouttaa, tukee aivojen palautumista hetkisestä työarjesta ja antaa uutta ajateltavaa. Lomalla on helpompi löytää aikaa lukemiseen. Ja jos kirjaan uppoutuminen tuntuu alkuun vaikealta, ei kannata huolestua. Sinnikkäästi pieni pala kerrallaan keskittymiskykymme elpyy ja heinäsirkka-aivomme rauhoittuvat.

Kesällä kannattaa muistaa lukea myös yhdessä. Yhteiset lukuhetket ovat todellista laatuaikaa, mutta lapselle lukemisella on myös monia positiivisia seurauksia. Lapselle lukeminen ennen kouluvuosia vaikuttaa lapsen kehitykseen ja osaamiseen monin tavoin. Yhdessä lukeminen moninkertaistaa lapsen sanavaraston, auttaa lasta ilmaisemaan itseään ja kertomaan ajatuksistaan ja tunteistaan sekä rikastaa mielikuvitusta. Yhteiset lukuhetket myös vahvistavat lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta.

Lapsen lukuinnon varmistamiseksi on hyvä muistaa, että ilman lukevia aikuisia ei ole myöskään lukevia lapsia. Aikuisen esimerkki lukijana ja kodin lukutottumukset ovat lapselle ratkaisevan tärkeitä! Arvostammeko kirjoja, valitsemmeko käyttää aikaa lukemiseen, onko kotona kirjoja saatavilla? Suomalaisista neljäsluokkalaisista 16 % kertoo, ettei ole oikeastaan koskaan nähnyt vanhempansa lukevan. Samalla 18 % vanhemmista sanoo, etteivät itse pidä lukemisesta. Vaarana on, että lukemattomien vanhempien määrä kasvaa, ja samalla yhä useampi lapsi jää ilman kirjasuhdetta.

Hyvä lukutaito syntyy yksinkertaisella reseptillä: lukemalla! Suurin osa suomalaisista oppii lukemaan toisen luokan loppuun mennessä. Tällöin olemme kuitenkin saavuttaneet vasta mekaanisen lukutaidon. Se ei monessakaan arjen hetkessä enää riitä. Nyky-yhteiskunta tulvii tietoa monenlaisista lähteistä, arkemme täyttää monenlaiset tekstit. Meidän tulisi pystyä nopeasti arvioimaan onko tieto luotettavaa, pyritäänkö meihin vaikuttamaan, tai mitä meiltä odotetaan. Monet elämän keskeiset palvelut ovat siirtyneet erilaisiin verkkopalveluihin ja sovelluksiin, joka sekin edellyttää hyvää lukutaitoa. Pystymmekö hoitamaan arjen asioita, pankkipalveluita, hakemaan työtä tai saamaan sitä apua ja tukea, joka meille kuuluu. Kuten muitakin taitoja, myös lukutaitoa voi ja pitää harjoittaa koko elämän ajan.

Tutkimusten perusteella tiedämme, että monelle suomalaiselle lukeminen on vaikeaa. Etenkin lasten ja nuorten lukutaitoa tarkastelevissa kansainvälisissä vertailuissa näkyy hälyttäviä merkkejä. Neljäsluokkalaisissa heikosti lukevien määrä on kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana, erittäin heikosti lukevien vain viimeisten viiden vuoden aikana. Yhdeksäsluokkalaisten PISA-testissä suomalaisnuorten lukutaito laski viidenneksi eniten kaikista vertailuun osallistuneista maista. Peruskoulun päättyessä heikosti lukee useampi kuin joka viides nuori. PISA-testi määrittelee nuorelle jatko-opintojen ja työelämän kannalta välttämättömäksi tyydyttävän lukutaidon tason. Sen saavuttaa Suomessa 56 % nuorista. Lähes joka toinen jatkaa siis peruskoulusta ilman riittävää osaamista pärjätäkseen tulevissa opinnoissa tai työelämässä. On sääli, jos nuoren haaveet ja tulevaisuuden suunnitelmat jäävät saavuttamatta lukutaidon puutteiden vuoksi.

Tärkeintä lukutaidon vahvistumiseksi on löytää kiinnostus ja ilo lukea. Suomessa olemme etuoikeutetussa asemassa tässäkin. Kirjastot ja kirjakaupat ovat täynnä laadukasta, ajatuksella tuotettua ja ammattimaisesti kustannettua kirjallisuutta kaiken ikäisille lukijoille. Kirja on myös erinomainen mökkituliainen, joka ilahduttaa monen ikäistä lomailijaa.

Elokuu on vielä kaukana, mutta mitä enemmän kesällä luetaan yhdessä tai erikseen, sitä helpompi tuleva kouluvuosi lapselle on. Kirjat ja lukuhetket ovat lopulta aika helppo ja hauska keino tasoittaa lapsen lukupolkua.

Täyttäkää siis kesänne saduilla, tarinoilla, vetävillä romaaneilla tai kiehtovilla tietokirjoilla. Päästä myös aivot lomalle!

Kirjoittaja Emmi Jäkkö on Lukukeskuksen toiminnanjohtaja.