Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) hyväksyi 22. kesäkuuta 2026 kantansa digitaalisesta eurosta. Hanke etenee nyt jäsenmaiden kanssa käytäviin neuvotteluihin, ja digieuro voisi arvioiden mukaan tulla käyttöön vuonna 2028. Erikoiskaupalle kyse on ennen muuta maksamisen kustannuksista, kilpailusta ja käytännön toteutuksesta myymälöissä ja verkkokaupassa.

ECON hyväksyi kantansa niin sanottuun yhtenäisvaluuttapakettiin, joka koostuu kolmesta säädösehdotuksesta: digitaalisen euron perustamisesta, sen jakelusta myös euroalueen ulkopuolisten maiden palveluntarjoajien kautta sekä käteisen euron asemasta laillisena maksuvälineenä. Varsinaista digieuroa koskeva ehdotus hyväksyttiin äänin 43–14, yhden pidättyessä. Seuraavaksi parlamentti vahvistaa neuvottelumandaatit heinäkuun täysistunnossa, minkä jälkeen lopullisesta sisällöstä neuvotellaan jäsenmaita edustavan neuvoston kanssa. Käyttöönotto ei siis ole vielä varma, ja sääntelyn yksityiskohdat – muun muassa hallussapitorajat, vastaanottovelvollisuuden laajuus ja kauppiasmaksujen taso – täsmentyy vasta näissä neuvotteluissa. Mahdollisen hyväksymisen jälkeen on luvassa vähintään kahden vuoden käyttöönottojakso, jonka aikana pankit, palveluntarjoajat ja kauppa voivat valmistautua.

Mikä digieuro on?

Digieuro olisi Euroopan keskuspankin liikkeeseen laskemaa sähköistä keskuspankkirahaa – käteisen digitaalinen vastine. Se toimisi sekä verkossa että ilman verkkoyhteyttä. Offline-maksu muistuttaisi käteistä siinä, että raha on tallessa laitteella; laitteen kadotessa myös sillä olleet offline-eurot menetettäisiin. Yksityisyys on rakennettu järjestelmään sisään: maksutapahtumat voitaisiin varmentaa ilman henkilötietojen luovuttamista, eikä keskuspankilla olisi pääsyä maksajien tunnistetietoihin. Digieuro ei korvaisi käteistä vaan tulisi sen rinnalle.

Kaupan keskeisimmät kysymykset

Keskeisin kysymys kaupalle on maksamisen hinta ja kilpailu. Euroalueen korttimaksuista valtaosa, arviolta noin kaksi kolmasosaa maksujen arvosta, kulkee yhdysvaltalaisten Visan ja Mastercardin järjestelmien kautta. Suomi on tässä erityisen riippuvainen, koska meillä ei ole omaa kansallista korttijärjestelmää, ja yli yhdeksän kymmenestä maksusta tehdään kortilla. Digieuro toisi markkinoille julkisen, eurooppalaisen vaihtoehdon ja parantaisi kaupan neuvotteluasemaa maksunvälittäjiin nähden. Ehdotuksen mukaan kauppiailta perittäviä maksuja rajoitettaisiin katolla ja offline-maksut olisivat kokonaan maksuttomia. Tavoitteena on, että maksamisen kustannukset laskisivat – mikä lopulta heijastuisi myös kuluttajahintoihin.

Toinen kaupalle olennainen kohta on vastaanottovelvollisuus. Valtaosa yrityksistä velvoitettaisiin ottamaan digieuro vastaan. Poikkeuksia tulisi itsenäisille ammatinharjoittajille sekä pienille ja mikroyrityksille, jotka eivät muutenkaan ota vastaan sähköisiä maksuja. Tilapäinen kieltäytyminen esimerkiksi sähkökatkon aikana olisi tietyin ehdoin sallittua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että useimpien erikoiskaupan toimijoiden olisi kyettävä vastaanottamaan digieuro maksupäätteillä ja verkkokaupoissa.

Kolmas huomioitava seikka on hallussapito ja kassanhallinta. Yritykset eivät saisi pitää digieuroja hallussaan kuin korkeintaan kertyneiden maksujen verran ja enintään 24 tuntia, minkä jälkeen varat ohjautuisivat tavalliselle pankkitilille. Digieurolle ei kertyisi korkoa. Lisäksi käteisen asema turvattaisiin: kauppa ei saisi kieltää käteistä esimerkiksi ”ei käteistä” -kyltein tai vakioehdoin, ja jäsenmaiden olisi huolehdittava käteisen saatavuudesta.

Erikoiskaupan liiton näkemys

Erikoiskaupan liitto pitää maksamisen kilpailun lisäämistä lähtökohtaisesti myönteisenä, mutta korostaa toteutuksen ratkaisevaa merkitystä kaupan kannalta.

”Erikoiskaupalle olennaista on, että maksaminen aidosti halpenee. Maksamisen kustannukset valuvat lopulta hintoihin, joten julkinen eurooppalainen vaihtoehto korttijättien rinnalle on tervetullut. Ratkaisevaa on kuitenkin toteutus: vastaanoton on oltava kaupalle edullista ja teknisesti vaivatonta, pienimmille toimijoille on jätettävä järkevät poikkeukset, ja luvatun kustannussäästön on todella päädyttävä kauppiaille ja asiakkaille – ei uusiin maksuihin”, sanoo Erikoiskaupan liitto Etu ry:n edunvalvontajohtaja Jukka Ropponen.