Euroopan komissio aikoo perua ehdotuksensa maksuviivästysasetuksesta ja ympäristöväittämien todentamista koskevasta green claims -direktiivistä. Erikoiskaupalle esitysten peruminen merkitsisi sopimusvapauden säilymistä ja kevyempää hallinnollista taakkaa. Ympäristöväittämien jo tiukentuneita vaatimuksia se ei kuitenkaan poista.

Euroopan komissio julkaisi 4.11.2026 vuoden 2027 työohjelmansa. Siinä komissio ilmoittaa aikovansa perua 18 vireillä olevaa lainsäädäntöehdotusta. Joukossa on kaksi erikoiskaupalle keskeistä hanketta: maksuviivästysasetus, joka olisi rajannut yritysten väliset maksuajat 30 päivään sekä ympäristöväittämien todentamista koskeva green claims -direktiivi.

Maksuviivästysasetus: 30 päivän pakkokatto ei toteudu

Komissio esitti syyskuussa 2023, että nykyinen maksuviivästysdirektiivi korvattaisiin suoraan sovellettavalla asetuksella. Asetusehdotus olisi rajannut kaikkien kaupallisten sopimusten maksuajan enintään 30 päivään, tehnyt viivästyskorosta ja perintäkulukorvauksesta pakottavia sekä velvoittanut jäsenvaltiot perustamaan valvontaviranomaiset. Euroopan parlamentti hyväksyi joltain osin lievennetyn kannan keväällä 2024, mutta neuvostossa ehdotus jumittui. Työohjelmassa komissio perustelee perumista sillä, että asia on ollut vireillä yli kolme vuotta ja huomattava joukko jäsenvaltioita vastustaa jatkotyötä.

Eurooppalainen kauppa suhtautui ehdotukseen alusta asti kriittisesti. EuroCommerce, BusinessEurope ja Eurochambres vaativat keväällä 2025 yhteisessä kannanotossaan ehdotuksen perumista, koska se olisi kaventanut yritysten sopimusvapautta ja monimutkaistanut sääntelyä.

”Maksuehdoista on jatkossakin voitava sopia yritysten kesken. Kaikkia koskeva 30 päivän katto olisi kohdellut samalla tavalla hyvin erilaisia toimitusketjuja ja kaventanut kaupan ja tavarantoimittajien rahoitusvaihtoehtoja. Varsinainen ongelma on maksujen viivästyminen, ja siihen nykyinen lainsäädäntö antaa jo keinoja”, sanoo Erikoiskaupan liitto ETU ry:n edunvalvontajohtaja Jukka Ropponen.

Voimassa on edelleen vuoden 2011 maksuviivästysdirektiivi, joka on pantu Suomessa täytäntöön lailla kaupallisten sopimusten maksuehdoista. Yritysten välisessä kaupassa yli 60 päivän maksuajasta on sovittava nimenomaisesti, eikä ehto saa olla velkojalle kohtuuton. Julkisen sektorin ostoissa pääsääntö on 30 päivää. Viivästyneelle maksulle kertyy viivästyskorkoa, ja velkojalla on oikeus 40 euron kiinteään perintäkulukorvaukseen.

Green claims: ennakkotodentamista ei tule, mutta ympäristöväittämien sääntely on jo tiukentunut

Vuonna 2023 annettu green claims -ehdotus olisi edellyttänyt, että yritys perustelee ympäristöväittämänsä tieteellisesti ja teettää niille riippumattoman kolmannen osapuolen todentamisen ennen käyttöä. Lisäksi se olisi tiukentanut yksityisten ympäristömerkkien hyväksymistä. Prosessi pysähtyi kesäkuussa 2025, ja nyt komissio toteaa, ettei neuvosto ole saanut aikaan neuvottelukantaa eikä ehdotus todennäköisesti saa tukea kohtuullisessa ajassa.

Peruminen ei kuitenkaan tarkoita, että ympäristöväittämiä koskevat vaatimukset kevenisivät. Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi on pantu täytäntöön kuluttajansuojalakiin, uudet säännökset ovat olleet voimassa 27.9.2026 alkaen. Yleiset väittämät, kuten ”ympäristöystävällinen”, ”vihreä” tai ”ekologinen”, ovat kiellettyjä, ellei yritys pysty osoittamaan erinomaista tunnustettua ympäristönsuojelullista tasoa esimerkiksi EU-ympäristömerkillä. Kestävyysmerkinnän on perustuttava sertifiointijärjestelmään tai viranomaisen vahvistamaan merkkiin, eikä tuotetta saa markkinoida ilmastoneutraalina päästöjen kompensoinnin perusteella. Myös tuotenimi, symboli tai markkinoinnin kokonaisvaikutelma voi muodostaa ympäristöväittämän.

”Ennakkotodentamisen poistuminen säästää erityisesti pieniä yrityksiä raskaalta hallinnolliselta työltä. Toisaalta EU-tason yhtenäistä menetelmää väittämien perustelemiseen ei nyt tule, joten tulkinta ratkeaa kansallisesti. Pidämme tärkeänä, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto antaa kaupalle selkeää ja käytännönläheistä ohjeistusta siitä, millainen näyttö riittää”, Ropponen toteaa.

Verkkokaupan tuotekuvaukset, hyllymerkinnät ja markkinointimateriaalit on syytä käydä läpi uusien säännösten valossa. Tämä koskee myös tavarantoimittajilta saatuja tuotetietoja, joita kauppa käyttää omassa markkinoinnissaan.