Turvallisuuden merkitys korostuu tänä päivänä kaikilla tasoilla, kirjoittaa turvallisuusasiantuntija Jussi Kivinen vieraskynässään.

Elämme aikaa, jossa turvallisuuden merkitys korostuu kaikilla tasoilla. Turvallisuus ja riskienhallinta on nähtävä menestyvän liiketoiminnan edellytyksinä. Avaimena voidaan pitää järjestelmällistä ja kattavaa riskienhallintaa. Järjestelmällisyyteen kannustetaan myös sääntelyn keinoin, esimerkkinä voidaan mainita Euroopan unionin kyberturvallisuusdirektiivi NIS2.

Erikoiskauppa muodostaa noin kolmanneksen vähittäiskaupasta. Rahassa kyse oli noin 14,6 miljardin euron kokonaisuudesta vuonna 2024. Kyse ei siis ole marginaalisesta toimialasta, vaan merkittävästä osasta suomalaista arkea, palveluverkostoa ja kulutusta.

Erikoiskauppaan kohdistuva hybridivaikuttaminen ei todennäköisesti romahduttaisi yhteiskuntaa. Sen sijaan se voisi aiheuttaa näkyvän, arkea häiritsevän ja luottamusta rapauttavan ketjureaktion.

Hybriditoimijoilla on todistetusti kyky hyödyntää infrastruktuurin ja talouden haavoittuvuuksia esimerkiksi kyberhyökkäyksin, taloudellisen painostuksen keinoin ja toimitusketjuja häiritsemällä. Kaupan ala kokonaisuudessaan on hybridiuhkatoimijoita kiinnostava ala siksi, että ala yhdistää samaan arvoketjuun monta haavoittuvaa järjestelmää.

Haavoittuvuuksia voidaan löytää logistiikasta, maksujärjestelmistä, tietoliikenneyhteyksistä, energiariippuvuuksista ja lopulta myös kuluttajien käyttäytymisestä. Myös yritysten omat työntekijät voivat joutua ulkoisen vaikuttamisen, tiedustelun, huijausten tai painostuksen kohteiksi.

Erikoiskaupassa nämä riippuvuudet voivat näkyä hyvin konkreettisesti. Kodintekniikan kauppa tarvitsee toimitusketjuja, huoltopalveluita ja varaosia. Optinen ala tarvitsee asiantuntevaa palvelua ja tuotteiden saatavuutta. Rauta- ja sisustuskauppa on sidoksissa rakentamisen, logistiikan ja materiaalien saatavuuteen. Kello- ja jalometallikaupassa korostuvat korkean arvon tuotteet, rikosturvallisuus ja luottamus. Toimialasta riippumatta verkkokaupassa puolestaan digitaalinen toimintakyky, maksaminen ja asiakasviestintä ovat osa turvallisuuden ydintä.

Hybridiuhkia ei kannata ajatella ainoastaan normaaliolojen häiriötilanteiden tai poikkeusolojen kysymyksenä. Ne voivat näkyä tavallisessa arjessa, ennen kuin tilannetta tunnistetaan varsinaiseksi häiriöksi. Siksi myös varautuminen tällaisiin tapahtumaketjuihin pitää aloittaa nyt.

Yksittäinen tapahtuma, kuten maksuliikenteen häiriö, toimitusketjun katkos, väärän informaation levittäminen tai tieto- tai kyberturvallisuushäiriö, voi olla hallittavissa. Hybridiuhkaan liittyy kuitenkin usein moniulotteisia tapahtumasarjoja, jotka vaikuttavat samaan aikaan useisiin kohteisiin, toimintoihin tai mielikuviin. Ne voivat vaikuttaa paitsi yrityksen omaan toimintaan, myös asiakkaiden luottamukseen.

Näiden yläpuolelle nousee yksi käsite: ennakointi.

Ennakoinnilla ei tarkoiteta tulevaisuuden täsmällistä ennustamista. Kyse on ennemminkin vaihtoehtoisten kehityskulkujen tunnistamisesta sekä oman toiminnan haavoittuvuuksien ja riippuvuuksien ymmärtämisestä.

Parhaimmillaan ennakointi syntyy omasta tahdosta eikä sääntelyn perusteella pakosta. Silloin ennakointi ei ole irrallinen harjoitus tai raportti, vaan selkeä osa johtamista ja arjen toimintamalleja.

Jokainen erikoiskaupan alan toimija voi aloittaa seuraavilla yksinkertaisilla kysymyksillä:

1. Millä tavalla seuraamme ympäröivän maailman ja meitä koskevan toimialan riskikehitystä ja turvallisuuden ilmiöitä?
2. Milloin riskiarvioinnit ja niiden pohjalta laaditut toimenpiteet on viimeksi päivitetty?
3. Ovatko turvallisuuden ja riskienhallinnan tehtävät ja vastuut selkeät?
4. Tunnemmeko tärkeimmät toimitusketjumme, digitaaliset riippuvuutemme ja kriittiset kumppanimme?
5. Miten toimimme, jos maksaminen, verkkokauppa, logistiikka tai asiakasviestintä merkittävällä tavalla häiriintyy?
6. Miten pidämme asiakkaiden luottamuksen myös epäselvässä tilanteessa?

Kaupan ala toimintaympäristönä ei tule yksinkertaistumaan, päinvastoin. Keskinäisriippuvuudet, hybridiuhkat ja yllättävät häiriöt ovat jo arkipäivää. Syy–seuraussuhteet eivät ole lineaarisia, eikä tulevaisuutta voi ennustaa tarkasti. Mitä kauemmas katsotaan, sitä suurempi on vaihtoehtojen hajonta.

Turvallisuudessa ei rakenneta täydellisiä ratkaisuja, vaan kykyä seurata ympäristöä, mukauttaa toimintaa havaintojen ja kokemusten pohjalta sekä varmistaa, että liiketoiminta jatkuu myös häiriötilanteissa.

Lopulta ratkaisevaa on, osataanko erottaa kaikesta kohinasta se, mikä on oikeasti olennaista.

Kirjoittaja Jussi Kivinen on yrittäjä ja turvallisuusasiantuntija. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus turvallisuudesta puolustusvoimien, poliisin ja kriittisen infrastruktuurin tehtävissä. Kivinen auttaa organisaatioita tunnistamaan keskeiset riskinsä, vahvistamaan varautumistaan ja kehittämään turvallisuuden johtamista käytännönläheisesti. Kivisen yritys Iolite Oy tuottaa turvallisuuskonsultointia, koulutuksia sekä ulkoistettua osa-aikaista turvallisuusjohtopalvelua.

Lisää tietoa: iolite.fi