Poliisi julkaisi helmikuussa vuoden 2025 tilastoja sen tietoon tulleista rikoksista. Tilastoista näkyy, miten myymälävarkaudet ovat edelleen lisääntyneet huolestuttavaa tahtia. Kasvua oli yli viidesosa vuoteen 2024 verrattuna. Erityisen paljon poliisille tehtyjen rikosilmoitusten määrä on kasvanut Helsingin poliisilaitoksen alueella, missä ilmoituksia kertyi viime vuonna yli 80 prosenttia enemmän vuoteen 2023 verrattuna.

Vuonna 2024 myymälävarkauksia ja -näpistyksiä ilmoitettiin poliisille kaikkiaan 62 981 kappaletta ja vuonna 2025 vastaavasti 76 665 kappaletta. Kaupan tekemät rikosilmoitukset muodostavat poliisin rikostilastoissa merkittävän osan – lähes puolet – kaikista varkausrikoksista. Näin on ollut jo jonkin aikaa. Positiivista on se, että kasvavasta rikosilmoitusten määrästä huolimatta poliisi onnistui vuoden 2025 aikana selvittämään myymälävarkaustapauksia jopa vähän enemmän kuin edellisvuonna.

Poliisin onnistuneesta työstä on kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että varas joutuu tilille teostaan ja kauppa saa korvauksen varastetusta tavarasta. Liian usein tähän on syynä se, että syytettä ei välttämättä nosteta ja silloin tekijä pääsee pälkähästä, tai sitten oikeudessa varkaus hautautuu muista rikoksista tulevan rangaistuksen alle konkurrenssiperusteella.

Resurssipula on se raadollinen syy kaiken takana, vaikka jokainen rikosprosessiketjussa yrittäisikin parhaansa. Sekin on nykytilanteessa ymmärrettävää, että tiettyjen rikosten käsittely on välttämätöntä priorisoida, mutta ei ole kokonaisuudessaan oikein, että sen kustannuksella joku toinen jää oikeuttaan vaille. On tärkeää, että kun nyt parhaillaan rikosprosesseja hiotaan sujuvimmiksi lainsäädäntöäkin kehittämällä, löydetään ja otetaan käyttöön keinot taata kauppaan kohdistuvien rikosten käsittely rikosilmoituksesta tuomioon ja asiaankuuluvaan seuraamukseen asti, eikä jouduttaisi tekemään niitä tutkinnan keskeyttämis- ja syyttämättäjättämispäätöksiä aina vaan kiihtyvään tahtiin.

Juurisyihin puuttuminen on yleensä tehokkainta

Vahinkojen ennaltaehkäisy kannattaa. Tämä pätee myös rikostorjuntaan, vaikka onkin helpommin sanottu kuin tehty. Juurisyitä siihen, miksi saamme lähes päivittäin lukea uutisista – esimerkiksi väkivallanteoista, ryöstöistä ja myymälävarkauksista – on monia.

Osa ihmisistä painii tänä päivänä taloudellisten vaikeuksien kanssa, on vaikea löytää töitä tai päästä opiskelemaan, into koulunkäyntiin tyssää alkuunsa ja perustaidot jäävät jo lapsena oppimatta. Päihteiden maailma vie valitettavan monen nuoren ja vanhemmankin.

Hölmöt somehaasteet uppoavat lapsiin ja nuoriin, kun oma harkintakyky pettää tai kavereille pitää näyttää, että uskaltaa vaikka varastaa kaupasta. Itse ei vielä osata arvioida välttämättä sitäkään, mikä on oikein mikä väärin, rikoksen tielle ajautumisen seurauksien ymmärtämisestä puhumattakaan.

Meillä on paljon tehtävää, jotta huono kehityskulku saataisiin pysäytettyä. Olisi naiivi, jos kuvittelisi, että helpostihan se käy, kun vaan joku ryhtyy toimeen. Joku olisi sitä hopealuotia varmasti jo käyttänyt, jos sellainen olisi olemassa. Ei sellaista ole, sen sijaan tarvitaan pitkäjänteistä sitoutumista monella rintamalla ja halua uskoa, että panostukset moniin ennaltaehkäiseviin toimiin, erityisesti nuorten syrjäytymiskierteen ehkäisemiseksi, lopulta maksaa itsensä takaisin koko yhteiskunnalle.

Tilastojen tarkastelu on toki kuin taustapeiliin katsomista, mutta kokemuksista kannattaa oppia ja toteutuneen perusteella tehdä seuraavat peliliikkeet.

Kirjoittaja Terhi Kuljukka-Rabb toimii johtavana asiantuntijana Kaupan liitossa ja Erikoiskaupan liitossa. Hänen vastuualueitaan ovat kaupan turvallisuus, kemikaalipolitiikka sekä tuoteturvallisuus.