Iisalmen kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Iiden ry:n toiminnanjohtaja Miia Meronen kirjoittaa, miksi elävä keskusta syntyy ennen kaikkea yhdessä tekemisen kulttuurista – ja miksi jokaisen iisalmelaisen arjen valinnoilla on siinä oma roolinsa.

Kaupunkikeskustan elinvoimasta puhutaan usein palveluiden, saavutettavuuden ja kaupallisen tarjonnan kautta. Ne ovat kaikki tärkeitä. Silti elävä keskusta ei synny vain rakenteista tai yksittäisistä toimenpiteistä. Sen taustalla on jotakin vielä perustavanlaatuisempaa: yhdessä tekemisen kulttuuri.

Elävä ja vetovoimainen keskusta ei synny yksin kaupungin päätöksillä, yksittäisten yrittäjien ponnisteluilla tai yhdistysten järjestämillä tapahtumilla. Se syntyy siitä, että keskusta nähdään yhteisenä asiana. Siitä, että eri toimijat tekevät työtä samaan suuntaan ja tunnistavat oman roolinsa osana suurempaa kokonaisuutta.

Iisalmessa kaupunkikeskustan elinvoimaa rakennetaan juuri tästä lähtökohdasta. Keskusta ei ole vain paikka, jossa käydään asioimassa, vaan yhteinen kohtaamispaikka, jossa näkyvät paikalliset yritykset, tapahtumat, arjen kohtaamiset ja tunne siitä, että keskustalla on merkitystä ihmisille. Yhdessä tekemisen kulttuuri tarkoittaa käytännössä sitä, että keskustan kehittäminen ei jää yhden tahon vastuulle, vaan sitä tehdään yhteistyössä yritysten, kaupungin, yhdistysten ja muiden toimijoiden kesken.

Hyvä esimerkki tästä on Iisalmessa järjestettävä Yhen illan juttu -ostosilta. Ostosiltoja järjestetään eri puolilla Suomea, mutta Iisalmessa olemme huomanneet sen toimivan niin hyvin, että se järjestetään yhden kerran sijaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Se ei ole sattumaa, vaan kertoo siitä, että tapahtuma vastaa sekä yrittäjien että asiakkaiden toiveisiin. Tapahtumaa järjestetään yrittäjien pyynnöstä, koska se saa aidosti ihmiset liikkeelle ja ostamaan kivijalkaliikkeistä.

Samalla Yhen illan juttu näyttää hyvin, mitä yhdessä tekeminen parhaimmillaan on. Kyse ei ole vain pidemmistä aukioloajoista tai yksittäisestä ostosillasta, vaan siitä, että yrittäjät, toimijat ja kävijät rakentavat yhdessä tunnelmaa, näkyvyyttä ja syitä tulla keskustaan. Tällaisissa hetkissä keskusta ei ole vain asiointipaikka, vaan yhteinen kokemus. Juuri ne vahvistavat tunnetta siitä, että keskustassa tapahtuu, siellä kohdataan ja sinne halutaan tulla uudelleen. Seuraavan kerran Iisalmen Yhen illan juttu järjestetään perjantaina 8.5., jolloin keskustaan on jälleen hyvä syy tulla kokemaan yhteistä tunnelmaa, tutustumaan paikalliseen tarjontaan ja tekemään löytöjä Iisalmen kivijalkaliikkeissä.

Kuvassa Iiden ry:n toiminnanjohtaja Miia Meronen ja Iiden ry:n alaisuudessa toimivaa Iisalmi ja tienoot -matkailuverkostoa luotsaava Jukka Vattukallio (vas.) Kuva on otettu vuoden 2026 Matkamessuilla Iisalmi ja tienoot -osastolla. Kuvaaja: Kirsi Piirainen

Erikoiskaupalla on elinvoimaisessa keskustassa tärkeä rooli. Juuri erikoiskauppa tekee keskustasta omaleimaisen. Se tuo keskustaan persoonallisuutta, palvelua, asiantuntemusta ja syitä asioida nimenomaan kivijalassa eikä missä tahansa. Elinvoimainen keskusta tarvitsee yrityksiä, jotka uskaltavat toimia, kehittyä ja palvella asiakkaitaan laadukkaasti. Toisaalta myös yritykset tarvitsevat ympärilleen keskustan, joka on houkutteleva, toimiva ja elävä.

Siksi keskustan elävöittäminen ei voi olla vain kaupungin, yrittäjien tai keskustan kehittämisyhdistyksen tehtävä. Myös asukkailla on siinä oma vastuunsa. Keskustan palvelut säilyvät ja kehittyvät vain, jos niitä käytetään. Elävä keskusta ei synny toiveesta, että “jotain pitäisi tehdä”, vaan siitä, että ihmiset tulevat keskustaan, asioivat paikallisissa liikkeissä, osallistuvat tapahtumiin ja valitsevat yhä uudelleen keskustan osaksi omaa arkeaan. Kaupunkikeskustan elinvoima rakentuu lopulta myös arjen valinnoista.

Tämä on ehkä yksi tärkeimmistä viesteistä tulevaisuutta ajatellen. Kaupunkikeskustan elinvoima ei rakennu yhdellä päätöksellä tai hankkeella, vaan pitkäjänteisesti. Tarvitaan toimijoiden välistä luottamusta, yhteistä suuntaa ja halua tehdä asioita yhdessä. Tarvitaan yrityksiä, jotka uskovat keskustaan. Tarvitaan kaupunkia, joka mahdollistaa ja kehittää. Tarvitaan yhdistyksiä ja verkostoja, jotka kokoavat toimijoita yhteen. Ja tarvitaan asukkaita, jotka käyttävät keskustaa, jotta se voi säilyä elävänä.

Yhdessä tekemisen kulttuuri ei ole pehmeä lisä kaupunkikehittämisessä. Se on yksi keskustan elinvoiman tärkeimmistä edellytyksistä. Kun keskusta koetaan yhteiseksi, siitä myös pidetään huolta. Ja juuri siitä syntyy elävä, omaleimainen ja tulevaisuuteen katsova kaupunkikeskusta.

Iisalmen keskusta kolmen kysymyksen kautta

Iisalmen keskustan kehitystä voi tarkastella kolmen keskeisen kysymyksen kautta: vahvuudet, erikoiskaupan rooli ja päätöksenteon merkitys.

Mikä on tällä hetkellä suurin vahvuus omassa kaupunkikeskustassanne ja miltä tulevaisuus näyttää?

Suurin vahvuus Iisalmen kaupunkikeskustassa on yhteisöllisyys ja se, että keskusta koetaan merkitykselliseksi paikaksi. Tulevaisuus näyttää hyvältä silloin, kun tätä yhdessä tekemisen kulttuuria vahvistetaan edelleen ja keskustaa kehitetään pitkäjänteisesti paikalliset vahvuudet tunnistaen.

Miten erikoiskaupan rooli ja asema näkyvät keskustanne elinvoimassa, ja mitä kauppa tarvitsee pärjätäkseen tulevina vuosina?

Erikoiskauppa tekee keskustasta omaleimaisen ja houkuttelevan. Se tuo keskustaan palvelua, asiantuntemusta ja syitä tulla paikan päälle. Pärjätäkseen kauppa tarvitsee elävän toimintaympäristön: saavutettavan, viihtyisän ja aktiivisen keskustan, jossa ihmiset liikkuvat ja käyttävät palveluita.

Mitä poliittisten päättäjien kannattaisi huomioida keskustojen elinvoiman parantamisessa?

Sekä paikallisesti että valtakunnallisesti olisi tärkeää nähdä kaupunkikeskustat kokonaisuuksina, joissa palvelut, saavutettavuus, tapahtumat, viihtyisyys ja yritystoiminta tukevat toisiaan. Keskustojen elinvoima vaatii pitkäjänteistä kehittämistä ja päätöksiä, jotka tukevat paikallista yrittäjyyttä, keskustojen vetovoimaa ja ihmisten mahdollisuuksia käyttää keskustan palveluita

Kirjoittaja Miia Meronen toimii Iisalmen kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Iiden ry:n toiminnanjohtajana. Hän aloitti roolissa vuoden 2025 alussa. Toiminnanjohtajan työn ohessa Miia pyörittää omaa markkinointialan yritystään Iisalmessa auttaen erityisesti yläsavolaisia toimijoita menestymään.