Uutinen

Ekosuunnitteluasetus ja digitaalinen tuotepassi – mitä ne tarkoittavat erikoiskaupalle?

Ekosuunnitteluasetus ja digitaalinen tuotepassi – mitä ne tarkoittavat erikoiskaupalle?

Teksti Erikoiskaupan liitto
Share

18.9.2026

Share

EU:n ekosuunnitteluasetus ja digitaalinen tuotepassi tuovat uusia vaatimuksia tuotteisiin ja tuotetietoihin vaiheittain tulevina vuosina. Vaikka moni yksityiskohta on vielä avoinna, erikoiskaupan yritysten kannattaa valmistautua muutokseen jo nyt – velvoitteet näkyvät valmistajien ja maahantuojien lisäksi myös vähittäiskaupassa.


EU:n ekosuunnitteluasetus ESPR (Ecodesign for Sustainable Products Regulation) ja siihen kytkeytyvä digitaalinen tuotepassi DPP (Digital Product Passport) etenevät vaiheittain kohti käytäntöä.

Mistä ESPR:ssä ja tuotepassissa on kyse?

ESPR tuli voimaan kesällä 2024, ja se korvaa aiemman ekosuunnitteludirektiivin, joka koski lähinnä sähköä käyttäviä laitteita. Uusi asetus laajentaa ekosuunnitteluvaatimukset koskemaan käytännössä lähes kaikkia EU:n markkinoille saatettavia fyysisiä tuotteita – rajauksina ovat muun muassa elintarvikkeet, rehut, lääkkeet ja ajoneuvot.

”Asetuksen tavoitteena on ohjata tuotteita kohti pidempää käyttöikää, korjattavuutta ja kierrätettävyyttä sekä parantaa tuotetiedon avoimuutta koko arvoketjussa”, sanoo Erikoiskaupan liitto ETU ry:n edunvalvontajohtaja Jukka Ropponen.

Digitaalinen tuotepassi on keskeinen työkalu näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Kyse on sähköisestä tietueesta, joka kokoaa tuotteen elinkaareen liittyvät tiedot – esimerkiksi materiaalit, alkuperän, hiilijalanjäljen, korjattavuuden ja kierrätysohjeet – yhteen paikkaan ja tekee ne saataville esimerkiksi QR-koodin tai muun tietokantatunnisteen kautta. Passin täsmälliset sisältövaatimukset eivät ole yleisiä, vaan ne määritellään tuoteryhmäkohtaisesti erillisillä delegoiduilla säädöksillä. Ensimmäisiksi tuoteryhmiksi valmistellaan muun muassa akkuja, tekstiilejä ja tiettyjä kodinkoneita, ja käyttöönotto etenee tuoteryhmä kerrallaan aina 2030-luvun alkuun asti.

Aikataulu on vielä osin auki

Monet yksityiskohdat ovat toistaiseksi avoinna, ja velvoitteet tarkentuvat vasta tuoteryhmäkohtaisten säädösten myötä, eikä yhtä yleispätevää tuotepassimallia ole olemassa. Ensimmäisten tuoteryhmien vaatimusten arvioidaan tulevan sovellettavaksi vuodesta 2027 alkaen, ja työsuunnitelma kattaa uusien tuoteryhmien lisäämisen vuoteen 2030 asti.

”Samaan aikaan on jo tiedossa, että myymättä jääneiden kulutustuotteiden hävittämiselle tulee rajoituksia: vaatteiden, tekstiilien ja jalkineiden hävittäminen kiellettiin heinäkuusta 2026 alkaen suurilta yrityksiltä, ja velvoite laajenee keskisuuriin yrityksiin vuonna 2030. Mikroyritykset ja pienet yritykset on rajattu tämän hävittämiskiellon ulkopuolelle”, toteaa Ropponen.

Miksi tämä koskee myös vähittäiskauppaa – ei vain valmistajia

ESPR-keskustelu käydään usein valmistajan tai maahantuojan näkökulmasta, koska tuotepassin tietosisällön kokoamisvastuu on ensisijaisesti heillä. Erikoiskaupan yritykselle vaatimukset näkyvät kuitenkin monella tavalla: jälleenmyyjän on pystyttävä varmistamaan, että myytävällä tuotteella on vaadittu tuotepassi ja että tieto on kuluttajan saatavilla myyntipisteessä ja verkkokaupassa. Erityisesti maahantuontia tai omia merkkejä harjoittaville yrityksille velvoitteet voivat ulottua myös tietojen kokoamiseen ja ylläpitoon.

”Koska tuotepassit on tarkoitettu yhteen toimiviksi, uudistus voi parhaimmillaan avata erikoiskaupan yrityksille myös uusia mahdollisuuksia hyödyntää tuotetietoa esimerkiksi asiakaspalvelussa, markkinoinnissa ja vastuullisuusviestinnässä”, sanoo Ropponen.

Valmistautua voi jo nyt

Vaikka moni yksityiskohta on vielä auki, valmistautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Käytännössä erikoiskaupan yrityksen kannattaa:

  • käydä läpi oma tuotevalikoima ja selvittää, mitkä tuoteryhmät tulevat vaatimusten piiriin ensimmäisinä
  • keskustella tavarantoimittajien ja maahantuojien kanssa tulevista tiedontarpeista
  • arvioida tuotetiedon hallinnan ja järjestelmien nykytila ja niiden valmius uusiin vaatimuksiin.

”On myös hyödyllistä seurata, mitä tietoja oma toimiala tulee tarvitsemaan tuotetunnisteiden ja tiedonkantajien, kuten QR-koodien, käyttöönotossa, sillä nämä vaatimukset koskevat käytännössä kaikkia arvoketjun osapuolia riippumatta yrityksen koosta", toteaa Ropponen.

Lisätietoa:

-Tuotekohtaiset vaatimukset ja lisätietoa ekosuunnitteludirektiivistä: ekosuunnittelu.info