Kuluttajalla on nyt aiempaa laajempi mahdollisuus saada hajonnut laite korjatuksi. Erikoiskaupan osalta uudet säännöt liittyvät ensisijaisesti kodintekniikkakauppaan.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) muistutti tuoreessa tiedotteessaan, että kuluttajalla on nyt aiempaa laajempi mahdollisuus saada hajonnut laite korjatuksi. Kuluttajansuojalakiin tulleet muutokset velvoittavat tiettyjen tavaroiden valmistajia tarjoamaan korjauspalvelua myös tilanteissa, joissa vika ei kuulu virhevastuun tai takuun piiriin. Muutosten tavoitteena on helpottaa tavaroiden korjaamista, pidentää tuotteiden käyttöikää ja tukea kiertotaloutta.

Muutokset perustuvat EU:n tavaroiden korjaamista koskevaan direktiiviin, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi keväällä 2024. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön kuluttajansuojalain ja jätelain muutoksilla, jotka tulivat voimaan 31.7.2026. Samassa yhteydessä valmisteltiin myös niin sanotun vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin täytäntöönpano; siihen liittyvät kuluttajansuojalain muutokset tulevat sovellettavaksi 27.9.2026.

Uusi korjausvelvollisuus ei koske kaikkia tavaroita, vaan sen laajuus määräytyy EU:n ekosuunnitteluasetuksen nojalla annettavien tuotekohtaisten korjattavuusvaatimusten perusteella. Tällä hetkellä velvollisuuden piiriin kuuluvat muun muassa pyykinpesukoneet, kuivausrummut, astianpesukoneet, kylmäsäilytyslaitteet, pölynimurit, elektroniset näytöt, matkapuhelimet ja taulutietokoneet. Listaa voidaan laajentaa, kun uusille tuoteryhmille asetetaan EU-tasolla korjattavuusvaatimuksia.

Käytännössä uusi velvollisuus koskee tyypillisesti tavallisesta kulumisesta tai kuluttajan itsensä aiheuttamasta vahingosta johtuvia vikoja, jotka jäävät virhevastuun ja takuun ulkopuolelle. Valmistaja saa periä korjauksesta kohtuullisen maksun ja voi kieltäytyä siitä vain, jos korjaaminen on mahdotonta. Lisäksi kuluttajansuojalakiin on lisätty säännökset vapaaehtoisesta eurooppalaisesta korjaustietolomakkeesta, jonka avulla korjauspalveluja tarjoavat yritykset voivat kertoa kuluttajalle korjauksen keskeiset ehdot jo ennen sopimuksen tekemistä.

”Suunta on erikoiskaupan kannalta oikea: kun tuotteiden käyttöikä pitenee ja korjaaminen helpottuu, se vahvistaa myös kuluttajien luottamusta laitteisiin ja niiden jälkimarkkinaan. Samalla on tärkeää, että velvoitteiden käytännön rajat – esimerkiksi se, mikä lasketaan kohtuulliseksi korjausajaksi tai -maksuksi – selkeytyvät nopeasti, jotta yritykset pystyvät soveltamaan sääntöjä yhdenmukaisesti”, sanoo Erikoiskaupan liiton edunvalvontajohtaja Jukka Ropponen.

Korjaamisen estävät käytännöt kielletään

Korjausvelvollisuuden ohella direktiivi tuo jätelakiin säännöksiä varaosien ja työkalujen saatavuudesta sekä kieltää sopimusehdot ja käytännöt, jotka estävät tavaroiden korjaamista. Näitä säännöksiä sovelletaan myös elinkeinonharjoittajien välisissä suhteissa, mikä koskettaa laajasti koko korjausketjua valmistajista jälleenmyyjiin ja itsenäisiin korjaamoihin.

”Kun varaosien ja korjaustiedon saatavuus paranee lain nojalla, korjauspalvelusta voi tulla erikoiskaupalle entistä selvempi kilpailutekijä. Ne myymälät ja ketjut, jotka pystyvät tarjoamaan asiakkaalle nopean ja luotettavan korjausvaihtoehdon uuden tuotteen ostamisen sijaan, erottuvat jatkossa markkinoilla myönteisesti”, Ropponen arvioi.

Lainsäädännön arviointineuvosto on kiinnittänyt valmistelun aikana huomiota siihen, että esitykseen olisi hyvä sisällyttää suuntaa antava euromääräinen arvio yrityksille aiheutuvasta hallinnollisesta taakasta. Tämä koskee erityisesti niitä erikoiskaupan yrityksiä, jotka toimivat sekä tavaroiden myyjinä että korjauspalvelujen tarjoajina ja joiden on sopeutettava toimintaansa uusiin velvoitteisiin.

Lisätietoa muutoksista: Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedote sekä kuluttaja-asiamiehen ohjeistus valmistajan korjausvelvollisuudesta virhevastuun ja takuun ulkopuolella.