Kansainväliset markkinat tarjoavat kotimaiselle kaupalle miltei rajattomat kasvumahdollisuudet. Kun oma konsepti on Suomessa todettu kilpailukykyiseksi, kannattaa sitä lähteä viemään maailmalle. Kansainvälistyminen vaatii enemmän kuin moni osaa kuvitella. Samaan aikaan kansainvälistyminen on mahdollista useammalle kaupan yhtiölle kuin moni uskoisi, kirjoittaa kaupan analyytikko Arhi Kivimäki.

Kaupan kansainväliset kilpailijat nähdään usein uhkana kotimaiselle erikoiskaupalle. Todellisuudessa suuret kansainväliset ketjut ovat samaan aikaan myös valtava mahdollisuus.

Kansainvälistyminen on kotimaiselle erikoiskaupalle äärimmäisen tärkeää, voisi sanoa jopa elinehto. Suomessa kansainvälistymisen esimerkkejä on varsin vähän. Muissa Pohjoismaissa ja maailmalla niitä sen sijaan on paljon.

Ruotsissa IKEA:n ja H&M:n kaltaiset yritykset toimivat rohkaisevana esimerkkinä kaupan kansainvälistymisestä. Samaan aikaan ne ovat mitä suurimmassa määrin kansainvälisen kaupan akatemioita, joista työntekijät siirtyvät pienempiin yrityksiin viemään kansainvälistymisen osaamispääomaa.

Suomalaisessa kaupassa näitä kansainvälisiä kaupan jättejä on hyödynnetty varsin vähän. Ne on nähty lähinnä uhkana.

Erikoiskaupan osaajat Suomessa vaihtavat työpaikkaa useimmiten kotimaisten toimijoiden kesken. Näin myöskään kansainvälistymisen pääoma ja rohkeus eivät siirry eteenpäin. Jos halutaan palkata osaajia isommista organisaatioista, käännytään usein ruokakaupan jättien puoleen.

Motonet: kun kansainvälistymisen kysymys ei ollut jos, vaan milloin

Hyvä esimerkki toisenlaisesta ajattelusta on Broman Group. Joensuulaisyhtiö on lähtenyt rohkeasti palkkaamaan osaajia kansainvälisellä kokemuksella. Kun yhtiön Ruotsin laajentumista on rakennettu, on kansainvälisellä osaamisella ollut iso arvo. Yhtiön johtoon on palkattu henkilöitä, joiden taustalla on kaupan alan kansainvälisiä yrityksiä, kuten XXL, Stadium, Clas Ohlson ja Lidl.Tämä kokemuksen tuoma ero ajattelussa näkyi konkreettisesti Kaupan Tila -seminaarissa toukokuussa, kun Motonetin Ruotsin valloituksesta oli kertomassa Broman Groupin toimitusjohtaja Toni Stigzelius.

Stigzeliukselle on aiempaa urataustaa niin Ruotsista kuin Norjasta. Hän on ollut tuomassa Suomeen Stadiumia ja XXL:ää sekä viemässä XXL:ää Itävaltaan.Stigzeliukselle oli itsestään selvää, että Suomessa hyväksi havaittu Motonet-konsepti voisi toimia samassa muodossaan myös Ruotsissa.

Kysymys ei niinkään ollut siitä, voisiko tai uskaltaisiko Ruotsiin lähteä. Kysymys oli enemmänkin siitä, missä vaiheessa ja miten rohkeasti sinne lähdetään.

Kansainvälisten konseptien kansainvälistymisen kokemus loi bromannilaisille ymmärryksen siitä, mitä yhdessä maassa hyväksi havaitun konseptin vieminen ulkomaille edellyttää ja mitä pelätään yleensä turhaan.

Maailmalla hiottu osaaminen odottaa hyödyntämistä

Kansainvälisillä markkinoilla marinoituneet yritykset ovat hioneet konseptejaan Suomea merkittävästi kilpaillummilla markkinoilla. Lisäksi kansainvälisissä organisaatioissa ulkomaisten yhtiöiden seuranta ei perustu niinkään ulkomaisten benchmarkien tutkimiseen, vaan paikallisten kilpailijoiden seurantaan. Tässä on yllättävän iso henkinen ero sen suhteen, katsotaanko yritystä Suomen perspektiivistä vai kuullaanko kollegoita, jotka asuvat ja elävät näiden kilpailijoiden keskuudessa.

Maailmalla kilpailu on kovaa. Sen kokeneita ihmisiä kannattaa hyödyntää kotimaisen kaupan organisaatioissa. Se tuo uutta osaamista maailmalla hiotuista prosesseista, mutta erityisesti uskallusta ja itseluottamusta viedä suomalaisia kaupan konsepteja maailmalle.

Kansainvälistyminen ei edellytä taikatemppuja, se on mahdollista miltei kaikille. Kansainvälistyminen edellyttää vahvaa tekemistä perusasioissa ja sopivanlaista erottumista. Tätä varten kannattaa hyödyntää se valtava kotimainen osaamispääoma, joka työskentelee tällä hetkellä kansainvälisissä kaupan organisaatioissa.