Palveluiden ja kaupan merkittävä rooli on tullut selväksi kaikille suomalaisille viime viikkoina. Suomi on palveluyhteiskunta ja palveluiden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 70 %. Sanomattakin on selvää, että palveluilla ja kaupalla tulee olemaan merkittävä rooli Suomen kansantalouden nostamisessa jälleen kasvu-uralle ja kukoistukseen myös koronakriisin jälkeen. Tässä artikkelisarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa pohditaan, miten verotuksen kanssa kannattaisi menetellä, jotta kauppa luo arvoa asiakkaille, kasvaa kannattavasti ja tuottaa entistä enemmän hyvinvointia ja varoja velkojen maksuun.

Kauppa on aina luonut kasvua myös muille toimialoille ja sen osuus bruttokansantuotteesta on kokoaan suurempi kaupan heijastusvaikutusten vuoksi. Kaupan osuus on bruttokansantuotteesta on noin kahdeksan prosenttia, mutta kokonaisvaikutuksiltaan kauppa vaikuttaa noin 15 prosenttiin Suomen BKT:sta. (Lähde: Kaupan liitto, KPMG). Miten siis verotuksen kanssa kannattaisi menetellä, jotta kauppa luo arvoa asiakkaille, kasvaa kannattavasti ja tuottaa entistä enemmän hyvinvointia ja varoja velkojen maksuun?

Optimaalinen ja neutraali verotus hyvinvoinnin luojana

Tehokkaan ja optimaalisen verotuksen tavoitteena on periaatteessa luoda neutraali toimintaympäristö kaikille toimijoille. Tämä tarkoittaa sitä, että verotus ei vääristä toimintaa markkinoilla, on tasavertainen eri toimijoiden kannalta ja luo otolliset olosuhteet (ja varoja) yhteiskunnan järkevälle kehittämiselle. Nämä periaatteet ovat osin lähinnä kauppatavaraa, kun eri osapuolet koettavat saada itsensä kannalta mahdollisimman edullista verokohtelua, ja toisaalta kun poliittiset päättäjät haluavat ohjata vaikkapa elinkeinoelämän tai yksittäisten ihmisten toimintaa haluttuun suuntaan ja vähentää haitalliseksi katsottua toimintaa. Verotus on näissä olosuhteissa aina kompromissi tavoitteiden ja käytettävissä olevien mahdollisuuksien ja keinojen osalta. Eikä tässä vielä kaikki, verotuksen osalta osa toimista ei ole enää täysin omissa käsissä, sillä Euroopan unionilla on käsissään omat valttikortit. Kuinka tällaisessa ympäristössä kannattaisi kehittää verotusta asiakkaiden, kaupan ja koko yhteiskunnan eduksi?

Verotus kaupan kilpailukyvyn edistäjänä

Koronaviruksen aiheuttama sokki on melkoinen niin yksittäisen ihmisen, yrityksen kuin myös koko yhteiskunnan kannalta. Erityisen kovasti sokki on iskenyt erityisesti palveluiden ja kaupan toimintaan. Päivittäistavarakauppaa ehkä lukuun ottamatta kaikki muut kaupan alat ovat menettäneet myyntiään ja samalla yhteiskunta menettänyt suuren määrän verotuloja. Tämä on toki jo sinällään iso ongelma, mutta vielä suurempi ongelma on, että kuinka jatkossa elämä saadaan palaamaan ennalleen, luottamus palautettua ihmisten mieliin ja nyt otettavat massavelat maksettua?

Arvonlisäverotuksen uudistaminen

Tehtävä on iso, jossa mm. arvonlisäverolla on ja tulee olemaan suuri merkitys. Yhtenä keinona tulisi laskea yleistä arvonlisäveroa ja samalla yhtenäistää eri verokantoja ja laajentaa veropohjaa. Näin toimimalla on mahdollista saada talous nousuun ja lisätä yhteiskunnan verotuloja.

Timo Rauhasen vuonna 2015 laatimassa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n selvityksessä ” Laaja pohja ja yksi verokanta – visio tehokkaasta arvonlisäverosta” todetaan mm. seuraavaa: ”Nykyinen EU:n arvonlisäverojärjestelmä ei täytä tehokkaan kulutusveron vaatimuksia eli yhtä verokantaa ja laajaa veropohjaa. Alennetut alv-kannat lisäävät yrityksen ja verohallinnon kustannuksia, aiheuttavat rajanveto-ongelmia ja niiden avulla tavoiteltu tulonjaon tasaaminen on kallista. Verosta vapauttaminen katkaisee alv-ketjun, mikä lisää talouden tehottomuutta.” Hän toteaa myös, että nykyisessä järjestelmässä arvonlisäveron pohjasta puuttuu Suomessa noin 40 prosenttia kansantalouden kulutusmenoista. Jos veropohja olisi nykyistä laajempi, verokanta voisi olla n. 16%. Veropohjan laajentamisen hyödyt kumoaisivat paljolti alennettujen verokantojen poistamisen haitat. Tätä mahdollisuutta kannattaisi tässä tilanteessa miettiä.

Ansiotuloverotuksen madaltaminen

Halusimme tai emme, elämme kulutusyhteiskunnassa. Tämä merkittävä asia lienee konkretisoitunut monelle meistä ja osalle jopa karmaisevalla tavalla töiden loppumisen ja palkkatulojen katkeamisen myötä. Toivottava on, että palaamme jälleen normaaliin vastuullisen kuluttamisen aikaan mahdollisimman pian. Meidän kannattaa tässä tilanteessa varmistaa kaikin puolin ostovoiman säilyminen ja kasvattaminen, jotta elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja voidaan pitää ehjänä. Ostovoiman kannalta erittäin oleellista on ansiotuloverotuksen madaltaminen marginaaliverotusta myöten. Erityisen tärkeätä tämä mm. digitalisaation tuhotessa ja samalla luodessa uusia työtehtäviä sekä kaupankäynnin mahdollisuuksia.

Kiinteistöverotuksen (ml. sähkö- ja energiaverotuksen) tasapuolistaminen

Verotus ei kohtele kauppaa kaikilta osin tasapuolisesti muiden toimialojen kanssa. Tämä luo toisaalta kilpailuetuja esimerkiksi teollisuudelle, mutta samalla kilpailuhaittoja kaupalle. Olisi tärkeä luoda yhteiset pelisäännöt niin kaupalle kuin myös muille toimialoille, mm. sähkö- ja energiaverotuksessa. Tällainen tasapuolisuus ja reiluus loisivat kaupalle uusia kasvumahdollisuuksia ja kilpailuedellytyksiä mm. kansainvälisten verkkokauppojen ja markkinapaikkojen kanssa.

Kansainvälisen kaupan ehtojen tarkastaminen

Suomalainen yhteiskunta ja sen menestys perustuvat vapaaseen kaupankäyntiin ja kaupan esteiden poistamiseen. On hienoa, että suomalaisella kuluttajalla on käytettävissään paras mahdollinen kotimainen ja ulkomainen tarjonta. Tämä kansainvälinen kilpailu edistää myös kotimaisen kaupan toimintaa, pakottaa investoimaan ja innovoimaan kilpailussa pärjäämiseksi. Kaupan avoimuudella on myös toinen puli. Meidän tulee kansainvälisten toimijoiden markkinoillepääsyn ohella varmistaa kotimaisten toimijoiden elinehdot kaikin käytettävissä olevin keinoin. Perusteltu itsekkyys olosuhteiden luomisessa ei ole protektionismia vaan kaikkien osapuolten reilun pelin raami.

Haittaverojen hyötyjen ja harmien tunnistaminen

Suomessa elämme pääosin yksilölähtöistä elämää, jossa samalla olemme hyväksyneet sopivassa määrin myös yhteiskunnan sääntelyä ja päätösvaltaa mm. kuluttamisen osalta. Kaikkea toimintaa ei olla tämän ajattelun mukaisesti alistettu täysin vapaan markkinatalouden varaan. Olemme antaneet yhteiskunnalle valtuudet ohjata kuluttamista mahdollisimman kestävään, vastuulliseen ja samalla yksilöitä kuluttajina suojaavaan toimintaan.

Tässä sääntelyssä yhtenä keinona ovat erilaiset haittaverot. Haittaverojen avulla pyritään vähentämään toiminnan aiheuttamia ns. ulkoishaittoja. Tyypillisesti ulkoishaitat kohdistuvat mm. terveyteen ja ympäristöön. Tällaisia Suomessa käytössä olevia haittaveroja ovat esimerkiksi tupakka-, alkoholi- ja polttoaineverot, joissakin maissa myös meluverot. Näillä veroilla on hyvä tarkoituksensa, mutta niiden tulisi olla samalla tavalla rasittavia laajemminkin kuin vain suomalaisten kukkarolle. Selvää on, että ohjausta tarvitaan, mutta niiden kanssa tulisi tuntea vaikutukset kaupan kilpailukykyyn, niin hyvässä kuin pahassakin.

Miten tästä eteenpäin?

On selvää, että koronakriisin aiheuttama sokki Suomen ja koko maailman talouteen on tullut täysin yllättäen ja tulee lähikuukausina sekä vuosina tarkoittamaan tarvetta löytää jälleen keinoja elvyttää julkista taloutta. Kriisejä kuitenkin tulee ja menee, ja juuri sen takia verotusta tuleekin tarkastella tulevaisuuden kautta. Mielellään vieläpä niin, että esimerkiksi veropolitiikkaa voidaan tehdä ennakoimalla kaupan ja työelämää muovaavien megatrendien vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn, eikä vain reagoimalla syliin kaatuviin muutoksiin.

Jotta tästä kriisistä selvitään ja tuleviin myllerryksiin voidaan varautua, on selvää, että kaupan äänen tulee vahvemmin olla mukana verokeskustelussa, ja niissä pöydissä, joista asioista päätetään. Tässä Tuote- ja palvelukaupan yhdistys Edun rooli on keskeinen. Samalla on tärkeää, että jatkossakin kauppa on mukana niissä verkostoissa, joissa esimerkiksi digitalisaation pitkän tähtäimen vaikutuksia pohditaan. Parhaimmat resurssit tulevaisuuden ymmärtämiseen ovat usein EU-tasolla. Ymmärtämällä mitä maailmalla tapahtuu, voidaan myös nähdä miten mahdolliset muutokset esimerkiksi haittaveroissa muuttavat ja vaikuttavat kaupan alaan. Usein kansainväliset trendit ja muutokset tulevat vääjäämättä Suomeen jossain vaiheessa.

Artikkelisarjan ovat kirjoittaneet KTT, työelämäprofessori Lasse Mitronen ja KTM, tutkija, tohtorikoulutettava Mikko Hänninen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.