Tekoäly on jo monen erikoiskaupan arkea, ja EU:n tekoälyasetus tuo selkeät pelisäännöt sen käyttöön. Asetus lisää luottamusta, tukee innovaatioita ja tarjoaa yrityksille ohjeita, jotka helpottavat vaatimusten ymmärtämistä ja täyttämistä ilman raskasta hallinnollista taakkaa, kirjoittaa Anne Kaartinen Traficomilta.

Tekoäly ei ole enää tulevaisuutta, vaan osa monen erikoiskaupan alan yrityksen arkea, usein melkein huomaamatta. Chatbot vastaa asiakkaalle, algoritmi suosittelee tuotteita ja tekoäly ennustaa varaston tarpeita.

EU:n tekoälyasetus tuo tälle kehitykselle yhteiset pelisäännöt koko Eurooppaan. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä yrityksille, joilla resurssit ovat rajalliset ja arki kiireistä?

Selkeät pelisäännöt tekoälyn käyttöön

Tekoälyasetus astuu voimaan vaiheittain ja määrittää, miten tekoälyä kehitetään ja käytetään EU:ssa. Sen tavoitteena on lisätä turvallisuutta, läpinäkyvyyttä ja luottamusta sekä helpottaa yritysten toimintaa selkeillä ja ennakoitavilla säännöillä.

Asetus perustuu riskiperusteiseen malliin, jossa vaatimusten taso määräytyy tekoälyjärjestelmän mahdollisen riskin mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mitä suurempi riski tekoälyjärjestelmästä voi aiheutua, sitä tiukemmat ovat vaatimukset.

Useimmat kaupan alan ratkaisut kuuluvat vähäisen tai rajatun riskin luokkiin. Käytännössä tämä tarkoittaa usein vain sitä, että asiakkaalle on kerrottava, jos hän asioi tekoälyn kanssa (avoimuusvelvoite). Raskaammat dokumentointi- tai raportointivaatimukset koskevat vain harvoja toimijoita.

Asetuksen tarkoituksena ei ole hankaloittaa yritysten toimintaa, vaan varmistaa, että tekoälyn käyttö on avointa ja vastuullista. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka ovat jo valmiiksi monen yrityksen toimintaperiaatteiden ytimessä.

Tukea pienille ja keskisuurille yrityksille

Tekoälyasetuksessa on huomioitu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten asema ja tarpeet. EU ja jäsenvaltiot ovat tunnistaneet, että erityisesti pienemmät toimijat tarvitsevat käytännön apua asetuksen tulkinnassa ja soveltamisessa. Tämän vuoksi tavoitteena on varmistaa, ettei tekoälysääntely hidasta pienempien yritysten mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyteknologiaa.

Tulossa on erilaisia tukitoimia ja käytännön apuvälineitä, kuten mallipohjia ja ohjeita, jotka helpottavat vaatimusten ymmärtämistä ja täyttämistä ilman raskasta hallinnollista taakkaa.

Lisäksi jokaiseen jäsenmaahan perustetaan tekoälyn sääntelyn testiympäristö (AI Regulatory Sandbox), jossa yritykset voivat testata kehitteillä olevia tekoälyratkaisujaan tekoälyasetuksen vaatimuksia vasten viranomaisten tuella ennen järjestelmän asettamista saataville markkinoilla EU:ssa. Tämä tarjoaa erikoiskaupan yrityksille mahdollisuuden kehittää ja testata uusia innovaatioita tai ratkaisuja hallitusti ja turvallisesti.

Traficom tukee ja neuvoo

Suomessa tekoälyasetuksen kansallinen lainsäädäntötyö on parhaillaan käynnissä eduskunnassa. Suomeen tulee lukuisia toimivaltaisia viranomaisia, ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on saamassa keskeisen roolin markkinavalvonnan koordinoinnissa ja neuvonnassa. Traficom toimii jatkossa kansallisena keskistettynä yhteyspisteenä EU:n ja muiden jäsenvaltioiden suuntaan ja varmistaa, että ohjeet, tulkinnat ja käytännön soveltaminen ovat yhdenmukaisia eri viranomaisten kesken.

Traficom ei ole vain valvova viranomainen, vaan myös yhteistyökumppani yrityksille. Tavoitteena on tarjota selkeää ja käytännönläheistä tietoa sekä neuvoja tekoälyasetuksen soveltamiseen, esimerkiksi tarjoamalla ohjeita ja neuvontakanavia, joiden kautta voi kysyä apua omiin tekoälyratkaisuihin liittyen.

Traficom tulee vastaamaan myös sääntelyn testiympäristön koordinoinnista Suomessa. Testiympäristön tavoitteena on tukea innovaatioita. Sen tarkoituksena on hyödyttää erityisesti erikoiskaupan alan kaltaisia toimialoja, joissa uudet digitaaliset ja teknologiapohjaiset palvelut kehittyvät nopeasti.

Miten yritys voi valmistautua?

Tekoälyasetus ei vaadi suuria investointeja, mutta siihen on hyvä valmistautua ajoissa. Ensimmäinen askel on selvittää, missä tekoälyä yrityksessä käytetään. Käytetäänkö sitä esimerkiksi verkkokaupassa, asiakaspalvelussa tai varastonhallinnassa?

Sen jälkeen kannattaa:

• arvioida riskit ja selvittää, vaikuttaako tekoäly suoraan asiakkaisiin tai päätöksiin
• varmistaa avoimuus ja kertoa, milloin asiakas on tekemisissä tekoälyn kanssa
• keskustella toimittajien kanssa ja varmistaa, että kumppanit noudattavat samoja periaatteita
• laatia lyhyt muistio tekoälyn käytöstä ja sen tarkoituksesta
• seurata sääntelyn kehitystä ja hyödyntää viranomaisten tarjoamaa neuvontaa.

Jo se, että yritys osaa kertoa avoimesti tekoälyn käyttötarkoituksesta ja toimintaperiaatteista, on iso askel oikeaan suuntaan. Avoimuus ja vastuullisuus eivät ole vain sääntelyn velvoitteita, vaan ne rakentavat myös asiakkaiden luottamusta ja vahvistavat yrityksen brändiä.

Sääntely lisää luottamusta ja turvaa rehellisille toimijoille

Tekoälyasetus tekee tekoälyn käytöstä turvallisempaa ja ennustettavampaa. Kun säännöt ovat kaikille samat, vastuullisesti toimivat yritykset hyötyvät ja asiakkaiden luottamus vahvistuu.

Tekoäly tarjoaa erikoiskaupan alan yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia, kuten parempaa asiakasymmärrystä, tehokkuutta ja uusia palveluja. Asetuksen tarkoituksena ei ole estää kehitystä, vaan tukea sitä. Turvallinen ja avoin tekoäly luo pohjan innovaatioille, kestävälle kasvulle ja kilpailukyvylle.

Anne Kaartinen
juristi, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
p. 029 539 0664, anne.kaartinen@traficom.fi

Kirjoittaja Anne Kaartinen työskentelee juristina Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa tekoälysääntelyn kansallisen toimeenpanon parissa.