Perinteinen käsitys työstä on murroksessa. Yhä useammin työ ei ole enää paikka, johon mennään, vaan toimia, joita voi suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta. Teknologinen kehitys, muuttuvat yhteiskunnalliset arvot, ilmastokriisi ja globaalit työmarkkinat ovat muovanneet vauhdilla käsitystämme työstä, sen merkityksestä ja muodosta.

Työn murroksella tarkoitetaan perustavanlaatuisia muutoksia tavassa, jolla työ organisoidaan, tehdään ja arvostetaan. Trendikarttamme kuvaa, miten siihen sisältyy esimerkiksi keikkatyön, hybridityön ja projektipohjaisen työskentelyn yleistyminen, osaamisen merkityksen korostuminen fyysisen läsnäolon sijaan, ja jatkuvan oppimisen tarve. Työ ei enää ole vain paikka, jonne mennään, vaan yhä useammin ajasta ja paikasta riippumatonta toimintaa, jossa yksilön kyky uudistua ratkaisee menestyksen.

Työelämän muutos tarjoaa mahdollisuuksia – kuten parempaa työn ja vapaa-ajan tasapainoa, työntekijöiden autonomiaa ja monimuotoisia urapolkuja. Samalla se tuo mukanaan haasteita: epävarmuutta, työyhteisön rakenteiden muuttumista ja kuilua niiden välille, joilla on mahdollisuus joustavuuteen ja niiden, joilla ei ole.

Nuoret puristuksessa (kesä)työmarkkinoilla

Samaan aikaan, kun työelämässä puhutaan autonomiasta, joustavuudesta ja hybridityöstä, moni nuori kamppailee päästäkseen ylipäätään mukaan työmarkkinoille. Kesätyö on perinteisesti ollut monelle nuorelle ensikosketus työelämään – paikka oppia työelämän pelisäännöt ja kartuttaa kokemusta. Kesätyö on ollut myös mahdollisuus kehittää itsevarmuutta, verkostoja ja oman osaamisen tunnistamista.

Tänä vuonna tilanne on kuitenkin ollut erityisen haastava: Duunitorin mukaan kesätyöpaikkoja oli tarjolla huomattavasti aiempaa vähemmän ja epävarman taloustilanteen vuoksi hakijoita enemmän. Valitettavan moni nuori jäi tässä tilanteessa ilman työtä, ilman palkkaa ja ilman mahdollisuutta näyttää osaamistaan. Tilanne heikentää paitsi yksilön mahdollisuuksia rakentaa työuraa, myös pitkän aikavälin osaajapohjaa ja yhteiskunnan kykyä uudistua. Erityisen vaikeassa asemassa ovat ne nuoret, joilla ei ole aiempaa työkokemusta tai tukiverkostoa – heille ensimmäisen mahdollisuuden puuttuminen voi jäädä pidemmäksi haitaksi työmarkkinoille pääsyyn.

Työn murros on arvovalinta – kenen ehdoilla tulevaisuutta rakennetaan?

On tärkeää tunnistaa, että työn murros ei koske vain teknologiaa ja taloutta – se on vahvasti myös arvovalinta. Millaista työelämää me arvostamme ja millaista haluamme rakentaa? Kenen ääni kuuluu, kun päätetään tulevaisuuden työn pelisäännöistä? Yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden ja osallisuuden varmistaminen ei tapahdu itsestään, vaan vaatii tietoista työtä ja poliittisia päätöksiä.

Jos haluamme, että muuttuva työelämä on aidosti mahdollisuus kaikille, meidän on katsottava pintaa syvemmälle. Tarvitsemme lisää yhteistä keskustelua, konkreettisia tekoja ja ennen kaikkea tahtoa rakentaa oikeudenmukaisempaa työelämää – ei vain niille, jotka jo ovat mukana, vaan myös niille, jotka vasta etsivät ensimmäistä mahdollisuuttaan.

Kirjoittaja Taija Lintumäki vastaa Erikoiskaupan liiton ennakointityöstä. Taija on viestinnän ja ennakoinnin moniottelija, joka pyörittelee sujuvasti niin skenaarioita kuin pilkkusääntöjä. Häntä kiinnostaa erityisesti työn murroksen vaikutukset nuoriin, osallisuuteen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin työmarkkinoilla – sekä se, millaista tulevaisuuden työelämää rakennamme.