Suomen taloudessa on pitkästä aikaa nähtävissä selviä piristymisen merkkejä, ja myös kuluttajien luottamus on vahvistunut. Ostovoima kasvaa ja monen kotitalouden taloudelliset puskurit ovat paremmassa kunnossa, mutta työttömyys, korot ja hintojen nousu jarruttavat vielä kulutusta. Onko suomalaisen kuluttajan pitkä horros viimein päättymässä, pohtii Henna Mikkonen.

Talouden tunnelma ja kuluttajien fiilis Suomessa on pitkään ollut alavireinen. Maailmalta vyöryy huolestuttavia uutisia ja kotimaassa mietitään, miten valtion velkaantuminen saataisiin kuriin. Leikkauslistoja ja veronkorotuksia väläytellään puoluekentän eri laidoilla. Eipä ihme, että moni perhe on elänyt viime vuodet säästöliekillä ja vaikka oma talous olisikin kunnossa, on rahoja laitettu mieluummin säästöön kuin kulutukseen.

Viime aikoina tunnelma on kuitenkin muuttunut lähes käsinkosketeltavasti. Suomen talous on elpynyt alkuvuonna ja kuluttajien luottamus on noussut. Vienti vetää ja Googlekin on ilmoittanut jätti-investoinneistaan Suomeen.

Suomen taloudessa näkyy jo selvä käänne

Tunnelman paraneminen ei ole harhaa. Julkaistut tilastot Suomen taloudesta ovat olleet parempia kuin pitkään aikaan. Viime vuoden loppupuolelta lähtien Suomen BKT on ollut selvässä kasvussa. Ilahduttavaa on myös se, että kasvu on ollut laaja-alaista eikä siten vain yhden kortin varassa. Vienti vetää, teollisuuden tilaukset ovat kasvussa, yritysten luottamus on selvästi yli pitkän ajan keskiarvon jne.

Erityiskaupan kannalta kuluttajien tilanne on avainasemassa. Sen osalta tilanne on kuitenkin vielä kahtiajakoinen – kuluttajien taloudessa tapahtuu niin myönteisiä kuin kielteisiäkin asioita.

Kuluttajan kukkarossa on jälleen enemmän liikkumavaraa

Aloitetaan hyvistä uutista. Palkansaajien ostovoima on ollut kasvussa jo yli kolme vuotta ja kasvun odotetaan jatkuva – maltillisena, mutta plusmerkkisenä kuitenkin. Monen säästövuoden jälkeen monella perheellä alkaa puskurit olla taas kasassa ja potentiaalia kulutuksen kasvattamiseen löytyy. Jopa Suomen presidentti on kehottanut kansaa kuluttamaan. Vaikka emme elä käskytaloudessa, voi tälläkin olla oma pieni psykologinen vaikutuksensa.

Myönteiset uutiset taloudesta tukevat optimismin kasvua. Pitkään pohjamudissa kyntänyt kuluttajien luottamus onkin ollut nousussa ja on lähes pitkän aikavälin keskiarvotasolla.

Taloudessa on yhä myös kulutusta jarruttavia tekijöitä

Huolenaiheitakin toki on. Työttömyys on ollut korkealla jo pitkään ja tilanne työmarkkinoilla on edelleen hankala. Toisaalta tuoreimmat tilastot luovat jo toivoa siitä, että pahin on ohi ja työmarkkinat alkavat taas vetämään. Tämän hetken tilastojen valossa työttömyys oli korkeimmillaan huhtikuussa ja sen jälkeen on nähty jo pientä laskua.

Entäpä sitten hinnat? Nehän suomalaisia kiinnostavat, sillä esimerkiksi Yougovin tuoreen kyselyn mukaan suomalaisten kuluttajien ostopäätöksiä ohjaa selvästi enemmän hinta kuin brändi – ero muihin pohjoismaihin, etenkin Ruotsiin, on merkittävä. Hintojen nousu on Suomessa vielä varsin maltillista, tuoreimpien tilastojen mukaan kuluttajahinnat nousivat 2,2 % elokuussa. Vaatteiden ja jalkineiden hinnat ovat viime aikoina jopa laskeneet vuodentakaisesta. Toisaalta bensan ja dieselin hinta ovat korkealla ja niillä voi olla kokoaan suurempi merkitys ihmisten mielissä – autoilijat kun näkevät konkreettisesti hintojen nousun aina tankatessaan ja psykologinen vaikutus voi olla suuri.

Oman vastatuulensa tuovat korot, jotka ovat nousseet viime kuukausina. Tämä kirpaisee velallisia kotitalouksia, joita on noin puolet suomalaisista. Toki jotkut myös hyötyvät korkojen noususta, jos omat säästöt ovat esimerkiksi määräaikaistalletuksissa.

Kotitalouksien kannalta taloudessa on siis ristivoimia, joista osa lisää luottamusta, osa huolia. Silti kokonaiskuva näyttää pitkästä aikaa valoisammalta. Mikäli talouden elpyminen odotusten mukaisesti jatkuu, voi suomalaisen kuluttajan pitkä horros olla vihdoin päättymässä. Eväät ripeällekin kulutuksen kasvulle ovat nyt pitkästä aikaa olemassa.

Kirjoittaja Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti. Hänen sydäntään lähellä ovat maailman- ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi ihmisten taloudellinen hyvinvointi.