Suomi tunnetaan puhtaudesta, laadusta ja luotettavasta viranomaisvalvonnasta. Terveysalojen kannalta nämä ovat vahvuuksia, mutta joskus ne muuttuvat tahtomattaan esteiksi, kun sääntely on hidasta, tulkinnanvaraista tai epäyhtenäistä. Terveysalojen trendikartta nostaa esiin ilmiön, jonka vaikutukset näkyvät laajasti: regulaation ja kustannuspaineiden kasvu kaventaa yritysten mahdollisuuksia innovoida ja investoida juuri silloin, kun terveysala voisi olla yksi Suomen merkittävimmistä kasvualoista.

Sääntely itsessään ei ole ongelma. Ongelmia syntyy silloin, kun uuden ja vanhan rajapinnassa ei ole selkeää etenemispolkua, kun aikataulut venyvät kuukausista vuosiin, tai kun eri toimijat tulkitsevat samoja säännöksiä eri tavoin. Silloin yrityksen on vaikea arvioida, mitä seuraavaksi tapahtuu ja milloin sen tuote tai prosessi voi päästä markkinoille. Se on ongelma paitsi yrityksille myös kuluttajille ja koko suomalaiselle innovaatiokyvylle. Meillä ei ole osaamisvajetta, mutta meillä on selkeysvaje. Kilpailijamaamme eivät ole parempia tai nopeampia, mutta heidän ympäristönsä tukee yritystoimintaa ja innovaatioita selkeämmillä prosesseilla.

Innovaatioiden ja investointien merkitys terveysalalla

Terveysalojen trendikartta korostaa innovaatioiden ja investointien merkitystä terveysalan kasvulle. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja ennakoivan hyvinvointiajattelun painoarvo on kasvamassa globaalisti. Nämä kaksi polkua ovat suoraan kytköksissä toisiinsa: uusia innovaatioita ei synny ilman yrityksiä, jotka uskaltavat kehittää ja investoida. Yritykset puolestaan eivät investoi, jos niiden on vaikea arvioida, miten niiden tuotteita ja prosesseja sääntelyssä käsitellään. Siksi sääntely on osa kilpailukykyä – ja osa sitä, kuinka kilpailukykyisiä tuotteita suomalaiset yritykset tulevaisuudessa kehittävät ennaltaehkäisevän terveydenhoidon tarpeisiin.

Voisimmeko siirtyä malliin, jossa sääntely ei ole epäluuloinen estäjä vaan kumppani?

Nyt olisi aika ottaa oppia esimerkiksi Virosta, jossa toimintatavat tukevat uusien terveysalan innovaatioiden etenemistä turvallisesti mutta määrätietoisesti. Meidän on turha tuudittautua siihen, että olisimme naapurimaitamme edellä. Viime aikojen valossa alamme olla monessa suhteessa jäljessä.

Fast Track -malli: ketteryyttä ilman turvallisuudesta tinkimistä

Selkeät, julkiset ja aikataulutetut käsittelypolut auttaisivat yksittäisen yrityksen lisäksi kansantalouttamme. Viranomainen voisi olla mukana varhaisessa vaiheessa, tukien yritystä löytämään oikean arviointireitin. Kun prosessit ovat läpinäkyviä ja ennakoitavia, kaikki osapuolet tietävät, mitä heiltä odotetaan ja milloin päätöksiä voidaan odottaa.

Terveysalojen näkökulmasta olisi luontevaa pohtia myös sitä, millainen innovaatioiden Fast Track -polku voisi olla. Tarvitaan malli, jossa innovatiiviset terveysalan ratkaisut arvioidaan asiantuntijoiden tukemana ja jossa prosessille on selkeä aikarakenne. On löydettävä toimintatapa, jossa viranomaisen osaaminen ja yrityksen tutkimustieto yhdistyvät, ja jossa eteneminen ei pysähdy tulkintojen välimaastoon. Tavoitteena ei olisi oikoa turvallisuutta, vaan oikaista byrokratiaa – ja tehdä tilaa terveysteknologioille, ravitsemusinnovaatioille ja uusille prosesseille, joiden tarve kasvaa kaiken aikaa. Suomi on korkean teknologiaosaamisen maa, jossa osataan innovoida. Nyt on korkea aika paneutua rakentamaan viranomaislupien osalta tehostettua tukea kaupallistamisen väylälle.

Terveysalat voivat parhaimmillaan olla yksi Suomen vetovoimaisimmista kasvualoista. Meillä on maailman mittakaavassa poikkeuksellisen puhtaat raaka-aineet, vahva tutkimusperinne ja yrityksiä, jotka kehittävät täysin uudenlaisia ratkaisuja väestön terveyden tukemiseksi. Tämä on alue, jolla on maailmanlaajuinen, kasvava kysyntä, ja josta kuluttajat hakevat ratkaisuja terveytensä tueksi. Mutta kehitys ei voi nojata pelkästään innovaatioihin tai olemassaolevaan kysyntään. Se nojaa myös toimintaympäristöön, jonka pitää olla ketterä, selkeä ja ennakoitava.

Kasvun edellytykset – sääntely, joka mahdollistaa, eikä jarruta

Suomella on kaikki edellytykset olla terveysalojen edelläkävijämaa. Se edellyttää kuitenkin rohkeutta tarkastella kriittisesti niitä rakenteita, jotka tällä hetkellä hidastavat kasvua. Se edellyttää rohkeutta rakentaa yritys- ja innovaatiotoimintaa tukevia polkuja.

Tarvitsemme sääntelyä, joka mahdollistaa, eikä jarruta. Tarvitsemme yhteistyötä ja luottamusta, ei portinvartijuutta. Tarvitsemme sujuvuutta, joka tukee yritysten investointeja ja varmistaa, että uudet innovaatiot saatetaan markkinoille nopeasti ja turvallisesti. Nyt on aika katsoa naapurimaitamme ja ottaa oppia. Meidän täytyy olla valmiita ottamaan käyttöön ne toimintamallit, jotka muualla jo toimivat.

Suomi voi tehdä terveysaloilla saman kuin esimerkiksi eteläinen naapurimme: yhdistää turvallisuuden ja ketteryyden, varmistaa laadun ja samalla mahdollistaa kasvun. Nyt on oikea hetki kysyä, haluammeko jatkossa olla innovaatioiden perässä juoksija vai niiden suunnannäyttäjä, tuemmeko Suomen menestystä maailmalla vai sahaammeko omaa jalkaamme. On aika tehdä ratkaisuja, joiden aito tavoite on kasvu ja hyvinvointi – ja avata tilaa innovaatioille.

Kirjoittaja Marja Koivisto on Terveystuotetukut ry:n toimitusjohtaja. Terveystuotetukut ry on Erikoiskaupan liiton toimialajäsen sekä osa ETU Terveysaloja.