Vienti vetää ja investoinnit lupaavat kasvua, mutta kuluttajien luottamus pysyy heikkona. Talouden valonpilkahdukset muuttuvat kotitalouksien toiveikkuudeksi vasta, kun ostovoima kohenee ja työttömyyden uhka helpottaa, kirjoittaa Timo Vesala blogikirjoituksessaan.

Yhdysvaltain välivaaleissa nähtiin melkoinen vastajytky. Demokraattipuolue jyräsi valtaa pitäneet republikaanit niin liittovaltion kuin osavaltioidenkin tasolla. Presidentti Trump ja hänen Maga-liikkeensä kokivat paljon suuremman tappion, kuin juuri kukaan osasi odottaa.

Tulos kertoo ennen kaikkea siitä, että railo presidentin rehentelyn ja kansalaisten arjen välillä on revennyt liian suureksi. Vahva talouskasvu ei auta, jos enemmistön ostovoima laskee samalla, kun hallinnon sisäpiiri keskittyy itseään rikastuttaviin diileihin.

Donald Trumpin Yhdysvallat on monella tavalla oma lukunsa. Silti välivaalit paljastivat asetelman, joka toistuu muuallakin: makrotalous ja kuluttajat elävät kuin eri todellisuuksissa.

Tekoälybuumin hyödyt jakautuvat epätasaisesti

Tekoäly on käynnistänyt ennennäkemättömän investointiaallon, joka voimistaa suhdannenousua ja kiihdyttää tuottavuuden kasvua. Makrotalouden tasolla tekoälymurros voi näyttääkin onnenpotkulta.

Ainakin näin alkuvaiheessa taloudelliset hyödyt kuitenkin jakautuvat hyvin epätasaisesti ja keskittyvät kouralliseen suuria teknologiayhtiöitä. Suurvaltojen välinen tekoälykilpa myös ruokkii geopolitiikan jännitteitä, jotka purkautuvat milloin tullinokitteluina, milloin energiakriiseinä, milloin uusina sotilaallisina konflikteina. Lasku näistä lieveilmiöistä lankeaa kuluttajille.

Suomen taloudessa on lupaavia merkkejä

Kaava on tuttu myös meille täällä Suomessa. Pinnalta katsoen taloudessa on paljon lupaavia merkkejä. Vienti vetää ja teollisuuden tilauskirjat paisuvat. Tekoälybuumin myötä maahan virtaa runsaasti ulkomaisia suurinvestointeja. Uusista rakennuslupakuutioista jo noin kolmannes liittyy datakeskuksiin. Käynnistyvät datakeskushankkeet voivatkin merkittävästi piristää lähivuosien bkt-kasvua, kunhan investoinneista vastaavat jättiyhtiöt oppivat kunnioittamaan suomalaisia ympäristölakeja ja säävarmaa sähköntuotantokapasiteettia saadaan riittävästi kasvatettua.

Myös talouden pidemmän aikavälin näkymä on kohentunut. Pörssiin listautuu nyt kasvuyrityksiä enemmän kuin pitkiin aikoihin. Uudet tulokkaat ovat vieläpä kuumilta aloilta: on kvanttilaskentaa, energiaratkaisuja sekä puolustus- ja avaruusteknologiaan erikoistuneita yrityksiä.

Arjen kustannukset ja epävarmuus painavat kuluttajien luottamusta

Silti kuluttajien luottamus on alamaissa ja kääntynyt syksyn aikana jopa uudelleen laskuun. Elinkustannusten nousu on yhtä totta meillä kuin Michiganissa ja Kansasissakin. Erityisen voimakasta nousu on ollut ”korkeaoktaanisissa” hinnoissa, joita kuluttajien on vaikea päästä pakoon. Asumisen, liikkumisen ja velanhoidon kallistuminen iskee ihmisten arjen kovaan ytimeen. Vaikka kotitalouksien käteistalletusten nimellisarvo lyö uusia ennätyksiä, talletusten reaalinen ostovoima on yhä yli 7 prosenttia Venäjän hyökkäyssotaa edeltänyttä tasoa matalampi.

Kustannuspaineiden lisäksi muitakin huolenaiheita riittää. Kotimaisen kysynnän nihkeän elpymisen vuoksi työllisyys kohenee hitaasti. Eduskuntavaalien lähestyminen puolestaan kiihdyttää keskustelua julkisen talouden tulevista säästöistä. Kansalaiset varmasti ymmärtävät velkakierteen pysäyttämisen välttämättömyyden, mutta samalla he joutuvat varautumaan etuusleikkauksiin ja hyvinvointipalveluiden karsimiseen.

Ajan henki kannustaa säästäväisyyteen. Makrotalouden ja kuluttajien todellisuudet tuskin oleellisesti lähentyvät toisiaan ennen kuin työttömyyden uhka helpottaa ja ostovoima on riittävästi kohentunut. Vuosi 2027 käynnistyy vielä kovin epävarmoissa tunnelmissa, mutta toivottavasti vuoden edetessä kasvun hedelmät alkavat entistä enemmän sataa myös kotitalouksien laariin.

Kirjoittaja Timo Vesala on Kuntarahoituksen pääekonomisti. Työssään hän seuraa erityisesti kotimaan talouden ja kuntasektorin kehitystä sekä rahoitusmarkkinoiden ilmiöitä.