Helsingin Kirjamessujen kävijäennätys ja kirjamyynnin kasvu kertovat lukemisen kiinnostuksesta. Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson muistuttaa vieraskynässään, että lukutaidon heikkenemisen pysäyttäminen vaatii kuluttajien valintojen lisäksi myös poliittisia päätöksiä.

Helsingin Kirjamessuilla kävi 22.–25. lokakuuta 112 214 ihmistä. Se on uusi ennätys ja yli seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua on nyt takana viisi vuotta peräkkäin.

Luvut ovat komeita muutenkin: yli 1 000 ohjelmanumeroa, 17 lavaa ja yli 2 000 esiintyjää. Helsinki on ohittanut kävijämäärissä Göteborgin kirjamessut, ja on nykyisin Pohjoismaiden suurin kirjallisuustapahtuma.

Kirjamessut on toki myös markkinointitapahtuma, eikä kaikki messuhallista ostettu ole kirjoja. Silti viesti on selvä: väki tuli kuuntelemaan kirjailijoita, keskustelemaan kirjoista ja ostamaan niitä. Se näkyi myös kassoilla.

Kirjamessut avasi tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie. Avausnauhaa kuvassa kannattelee Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson. Kirjakauppaliitto ja Suomen Kustannusyhdistys ovat Helsingin Kirjamessujen toimeksiantajia.

Kirjakauppaliittona olemme puhuneet lukutaidon heikkenemisestä vuosia. Nyt tuntuu siltä, että viestiä kuullaan.  Viimeiset PISA-tulokset ovat herättäneet huolen myös muilla toimialoilla, ja hyvä niin. Muun muassa Kemianteollisuus otti kantaa aiemmin syksyllä. Yrityksillä alkaa olla vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa, kun perustaidot ovat jo niin heikot. Viestiä ovat kaiuttaneet myös suuret keskusjärjestöt. Mutta huoli ei vielä ole teko.

Siksi on kiinnostavaa katsoa, mitä kuluttajat nyt tekevät. Messujen kirjamyynti on linjassa myynnin osalta hyvin sujuneen vuoden kanssa. Kirjakaupassa painetun kirjan myynti on ollut positiivisessa kasvussa koko vuoden. Syyskuun loppuun mennessä kaunokirjallisuuden myynti on kasvanut jopa 9 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Erityisen ilahduttavaa on ollut lasten- ja nuortenkirjallisuuden myynnin kolmen prosentin kasvu. Tämä on tärkeä luku.

Kun lasten kirjoja ostetaan enemmän, joku kotona on tehnyt päätöksen: tämä on tärkeää. Lukutaito kehittyy lukemalla, ja kodin kirjahylly on yksi parhaista lukutaidon ennustajista. Ja kun aikuiset ostavat kirjoja itselleen, he näyttävät mallia lukemiselle.

En väitä, että käänne on jo tapahtunut. Yksi syksy ja muutaman prosentin kasvu eivät korjaa vuosien kehitystä. Mutta tässä tilanteessa on silti ehdottoman positiivista, että kirjoja ostetaan, annetaan lahjaksi ja luetaan ääneen.

Kuluttajat ovat näyttäneet suuntaa, ja seuraavaksi on päättäjien vuoro. Tilanteessa, jossa jopa puolet peruskoulusta valmistuvista oppilaista omaa vain heikon lukutaidon, sellaisen, jolla ei pärjää jatko-opinnoissa tai työelämässä, yhteiskunnan on kannettava kortensa kekoon. Yhtä hopealuotia tilanteen korjaamiseksi ei ole, toimia tarvitaan kouluissa ja kotona ja niiden lisäksi vahvoja viestejä yhteiskunnalta asian tärkeydestä. Kirjakauppa on osa lukemisen infrastruktuuria ja pitää lukemista esillä joka päivä. Sitä täytyy tukea.

EU on vuodesta 2021 asti suositellut jäsenmailleen kirjoille jopa nollaverokantaa, sillä on ymmärretty, että kirjalla on muitakin arvoja kuin olla myyntituote. Siitä että ihmiset lukevat, on hyötyä koko yhteiskunnalle. OECD:n laskelmien mukaan Suomen BKT voisi kasvaa jopa 236 miljardia euroa, mikäli näiden nuorten lukutaito saataisiin hyvälle tasolle heidän elinaikanaan. Kun Tanska ensi vuonna laskee kirjojen arvonlisäveron nollaan, Suomesta tulee lukemista eniten Euroopassa verottava maa. Siihen meillä ei ole varaa. Tällä toimella yksin ei tilannetta ratkaista, mutta viestinä se on vahva.

Ja silti, meille kaikille jää se tärkein: näyttää lukemisen mallia kotona ja pitää kirjoja saatavilla. Messujonot kertovat, että haluamme lukea. Pidetään huoli, että se näkyy myös seuraavan sukupolven lukutaidossa.

Kirjoittaja Laura Karlsson on Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja.