Ladattavat akut ovat yleistyneet nopeasti niin ammattilaiskäyttöön tarkoitetuissa työkaluissa kuin kuluttajatuotteissakin. Puhelimet, sähköpotkulaudat, robotti-imurit ja sähkötyökalut – lähes jokaisessa laitteessa on nykyään litiumioniakku, joka mahdollistaa kevyen ja tehokkaan energian varastoinnin. Tämän teknologisen kehityksen kääntöpuolena on kuitenkin kasvanut paloriski, joka koskettaa suoraan myös kaupan alaa.

Patterilaatikoista eteenpäin

Punainen pahvinen paristonkeräyslaatikko on monille kuluttajille tuttu näky. Valitettavasti keräyslaatikkoon päätyy toisinaan muutakin kuin navat teipattuja paristoja. Esimerkiksi käytetty nappiparisto, jonka napoja ei ole suojattu, voi aiheuttaa oikosulun. Yhdessä muiden metalliesineiden tai vaurioituneen litiumakun kanssa riski kasvaa: voi tulla savua, lämpöä, ja pahimmillaan myymälätiloissa syttyvä tulipalo.

Kasvava määrä ladattavia akkuja tuo mukanaan myös uusia haasteita jätehuoltoon. Kaupat ovat yhä useammin tilanteessa, jossa niihin palautetaan paitsi pieniä nappiparistoja myös suurikokoisia, energiasisällöltään merkittäviä litiumakkuja – joko laitteisiin kiinnitettyinä tai irrallisina. Ja tämä kehitys on vasta alussa.

Uusi EU:n akkuasetus laajentaa vastuita

Vuonna 2023 hyväksytty EU:n uusi akkuasetus tuo mukanaan merkittäviä uusia velvoitteita erityisesti vähittäiskaupalle. Asetuksen mukaan kaikkien sellaisten myymälöiden, jotka myyvät akkuja tai niitä sisältäviä tuotteita, tulee ottaa vastaan vastaavanlaisia käytöstä poistettuja akkuja tai paristoja – riippumatta siitä, mistä tuote on alun perin ostettu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupat voivat jatkossa saada palautuksia myös suoraan ulkomailta tilatuista tai muualla ostetuista laitteista.

Asetuksen kansallinen toimeenpano on parhaillaan valmistelussa. Tässä vaiheessa on erityisen tärkeää, että lainsäätäjät huomioivat myös myymäläympäristön luonteeseen liittyvät turvallisuusriskit.

Yksi malli ei sovi kaikille

Kaupan ala on tuonut voimakkaasti esiin tarpeen joustavalle ja riskiperusteiselle lähestymistavalle: kivijalkamyymälä tiiviissä kaupunkiympäristössä ei ole sama kuin iso marketti liikekiinteistössä tilavalla tontilla. Esimerkiksi myymälä, jonka kanssa samassa rakennuksessa sijaitsee asuntoja tai toimistoja, ei voi ottaa vastaan suuria määriä litiumakkuja ilman kohtuuttomaksi muodostuvia riskejä.

Olisi kohtuutonta ja jopa vaarallista asettaa kaikille myymälöille samat velvoitteet ilman mahdollisuutta arvioida riskiä kussakin kohteessa ja sovittaa toimintaa sen mukaan. Uusi EU-asetus mahdollistaa turvallisuusnäkökulmien paremman huomioimisen – nyt kansallisessa säädösvalmistelussa on tilaisuus korjata aiempi puute.

Turvallinen käsittely vaatii ohjeita ja osaamista

Myöskään myymälöiden henkilökunnalla ei aina ole riittäviä valmiuksia tunnistaa akkuriskejä tai toimia hätätilanteessa. Tarvitaan koulutusta, käytännön ohjeita ja selkeää viestintää niin henkilökunnalle kuin myös asiakkaille. Tässä hyvä esimerkki on kaupan alan aloitteesta tehty Akkuopas.fi, joka toimii helposti myös mobiililaitteella. Oppaasta löytyy selkeästi esitettynä keskeiset ohjeet litiumakkujen turvalliseen käsittelyyn, säilytykseen ja kierrätykseen. Kaikkien meidän osaamista ja ymmärrystä akkujen riskeistä tulee jatkossakin lisätä aktiivisesti.

Yhteistyöllä turvallisempaa kierrätystä

Akkujen kierrätys ja vastuullinen jätehuolto ovat välttämättömiä muun muassa kriittisten materiaalien saannin turvaamiseksi - lisäksi myös ympäristö kiittää. Näiden tärkeiden tavoitteiden rinnalla on myös varmistettava, että turvallisuusnäkökohdat eivät jää muiden tavoitteiden jalkoihin.

Kaupan alan, viranomaisten ja tuottajavastuuyhteisöjen on tehtävä tiivistä yhteistyötä, jotta syntyy toimivia ja turvallisia käytäntöjä, jotka huomioivat niin kuluttajien tarpeet kuin myymäläympäristön riskit.

Terhi Kuljukka-Rabb toimii johtavana asiantuntijana Kaupan liitossa ja Erikoiskaupan liitossa. Hänen vastuualueitaan ovat kaupan turvallisuus, kemikaalipolitiikka sekä tuoteturvallisuus.