Erikoiskaupassa eletään poikkeuksellista hetkeä: suhdannepaineet, teknologinen murros ja kiristyvä sääntely osuvat alaan yhtä aikaa. Paineista huolimatta ala uudistuu, mutta kilpailun reiluus ja toimintaedellytykset vaativat nyt päättäjiltä huomiota, kirjoittaa näkökulmassaan Erikoiskaupan liiton toimitusjohtaja Jenni Homer.

Erikoiskaupassa on juuri nyt käynnissä poikkeuksellinen yhtäaikaisuus: suhdanne, teknologinen murros ja sääntely muuttavat arkea samaan aikaan. Olen itsekin hämmästynyt siitä, miten nopeasti tämä kaikki kasaantuu päällekkäin. Kun aloitin tässä roolissa, ajattelin tulevani keskelle haastavaa taloustilannetta – mutta en sitä, miten monesta suunnasta erikoiskauppaan kohdistuu paine yhtä aikaa. Vasta nyt läheltä näen kokonaisuudessaan, minkälaisessa puristuksessa alan yritykset todella ovat.

Otsikot konkursseista ovat todellisia ja kipeitä. Samalla osa yrityksistä kasvaa, uudistuu ja löytää uusia tapoja palvella – verkossa, kivijalassa ja niiden yhdistelmässä. Tämä kertoo markkinan jakautumisesta, mutta myös siitä, että kauppa ei ole “vain myyntiä”: se on osa talouden perusrakennetta.

Kaupan merkitys kansantaloudelle näkyy joka päivä. Kauppa on Suomen elinkeinoelämän suurin työllistäjä: se ylläpitää työllisyyttä, verokertymää ja palveluverkkoa, pitää keskustoja elävinä ja mahdollistaa arjen sujuvuuden ympäri Suomen. Erikoiskauppa tuo tähän vielä oman lisäarvonsa: se on asiantuntemusta, kuluttajansuojaa käytännössä, huoltoa ja korjattavuutta, harkittuja hankintoja ja luottamusta – eli sitä “laatukerrointa”, joka parantaa tuottavuutta ja vähentää hukkaa.

Samaan aikaan pelikenttä muuttuu varsinkin verkossa nopeasti. AI-agentit ovat tulossa kaupankäynnin väliin: ne vertailevat, suosittelevat ja ohjaavat ostopäätöksiä – pian yhä useammin myös toteuttavat ostoksia. Tämä siirtää kilpailua näkyvyydestä ymmärrettävyyteen: tuotetieto, saatavuus, toimituslupaus, palautusehdot ja luotettavuus ratkaisevat sen, kuka ylipäätään päätyy asiakkaan listalle. Tämä on iso mahdollisuus niille, jotka pystyvät tekemään tarjonnastaan koneellisesti löydettävää ja vertailtavaa – mutta se lisää painetta investointeihin juuri silloin, kun rahoitus on kaupan alalla vaikeaa ja riskinotto varovaista.

Samalla keskusteluun on noussut “krääsätalous”, joka valitettavasti ei ole itsestään kuriintumassa. Rajat ylittävä halpatuotanto ja alustapohjainen verkkokauppa tuovat markkinoille valtavia määriä erittäin edullisia tuotteita erityisesti Kiinasta. Ongelma on kilpailuasetelmassa: kaikki toimijat eivät käytännössä tällä hetkellä kanna samoja velvoitteita tuoteturvallisuudesta, vastuullisuudesta, verotuksesta ja kuluttajansuojasta kuin eurooppalaiset yritykset. Erikoiskaupan näkökulmasta tässä on kyse vahvasti myös kuluttajan arjesta. Kun tuote ostetaan suomalaisesta tai eurooppalaisesta erikoisliikkeestä, mukana tulee muutakin kuin pelkkä tavara: neuvonta, vastuu tuoteturvallisuudesta, huolto ja korjattavuus sekä toimiva kuluttajansuoja. Tämä kokonaisuus jää helposti näkymättömäksi hintalapussa, mutta sen arvo korostuu silloin, kun jokin menee pieleen. Siksi “krääsätalous” ei ole vain kulutustrendi vaan myös sääntelykysymys: jotta kilpailu olisi reilua, samojen pelisääntöjen on koskettava kaikkia markkinoilla toimivia – myös EU:n ulkopuolisia myyjiä ja markkinapaikkoja.

Erikoiskaupan viesti päättäjille on selkeä: turvatkaa kilpailuneutraliteetti, tehkää pk-yrityksille toteuttamiskelpoinen sääntely ja avatkaa rahoituspolkuja uudistumiseen, myös niin että aineeton pääoma eli brändiarvo huomioidaan. Silloin kauppa voi tehdä sen, mitä se parhaiten tekee: pitää Suomen arjen käynnissä ja talouden liikkeessä – myös vaikeina aikoina.

Jenni Homer on Erikoiskaupan liiton toimitusjohtaja, joka hurahtaa kaupan konsepteihin täysin – hän kiertää matkoillakin ensin kauppakonseptit ja sitten vasta nähtävyydet.