Eri kaupan toimialoilla toimivat yritykset pääsivät kommentoimaan hallituksen päätöstä nostaa yleistä arvonlisänveroa. Kyselyn tulokset kertovat karua kieltä päätöksen vaikutuksista.

Erikoiskaupan liitto järjesti kyselyn jäsenliittojensa yritysjäsenille hallituksen päätöksestä korottaa yleistä arvonlisänveroa nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Kyselyn tulokset kertoivat karua kieltä korotuksen vaikutuksista kaupan alan yrityksille. Alvin korotuksen sijaan erikoiskauppa olisi toivonut kulutuskysyntää lisääviä ja kuluttajien luottamusta vahvistavia toimia.

Kyselyyn vastanneista yritysedustajista yli 70 prosenttia arvioi alvin korotuksen vähentävän myyntiä joko merkittävästi tai jonkin verran. Alle kolmannes vastaajista arvioi myynnin pysyvän suurin piirtein samalla tasolla.

Vastaajien arviot veronkirityksen vaikutusten merkittävyydestä vaihtelivat suuresti. Osa vastaajista kertoi, ettei veronkorotuksella ole juurikaan vaikutuksia toimintaan. Toisessa ääripäässä osa vastaajista arveli korotuksen johtavan jopa yritystoiminnan lopettamiseen.

”Katteet ovat niin pienet, että alvin korotuksella on merkittävä vaikutus toimintaani. Luulenpa, että toiminta nykyisessä muodossaan loppuu kokonaan”, yksi vastaajista arvioi.

Toisen vastaajan mukaan nousseita hintoja ja kustannuksia on mahdoton viedä loppuhintoihin.

“Hinnat ovat nousseet kuluvan vuoden aikana niin paljon, että kaikkea ei ole edes voinut siirtää myyntihintoihin. Kipukynnys on ylitetty”, kommentoi vastaaja.

Kirjakaupoissa yleisen arvonlisänveron korotusta merkittävämpi on jo hallitusneuvotteluissa päätetty kirjojen siirto alimmasta 10 prosentin verokannasta 14 prosenttiin.

”Enemmän kuin yleisen arvonlisän korotus, kirjakaupassa tietenkin vaikuttaa kirjojen alvin korotus, jolla tulee olemaan koko kirja-alalle erittäin vahingollinen seuraus”, kommentoi yksi vastaajista.

Arvonlisänveron korotuksesta aiheutuvat käytännön haasteet

Hallituksen päätöksellä korottaa arvonlisänveroa 1,5 prosenttiyksiköllä on myös muita kuin yritysten kannattavuuteen ja kuluttajien ostovoimaan liittyviä vaikutuksia. Erikoiskaupan toimialoilla toimii tuhansia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joista monella on käytössä vanhempia kassa- ja taloushallintojärjestelmiä. Niiden päivittäminen uuteen verokantaan voi osoittautua haasteelliseksi monelle kaupan alan toimijalla.

Erikoiskaupan liiton kyselyyn vastanneista jopa neljännes arvioi muutoksen aiheuttavan merkittäviä ongelmia. Yli puolet arvioi muutoksen tuottavan jonkin verran ongelmia.

”Kaikki käytössä olevat ohjelmat eivät suoraltaan taivu uuteen alviin. Vielä ei tiedä kuinka paljon se maksaa/teettää kokonaisuudessaan työtä”, yksi vastaaja kommentoi.

”Tämä on yksi haasteellisimmista asioista, joita hallitus ei ole tarpeeksi miettinyt. Alvin tulisi olla kokonaisluku, nyt moni järjestelmä ei taivu pilkkuun ja tämä aiheuttaa isoja lisäkustannuksia,” arveli toinen vastaaja.

Osa vastaajista kuitenkin arvioi käyttämiensä järjestelmien kykenevän reagoimaan muutokseen ajoissa.

Arvonlisänveron muutos lisää kaupan alan yritysten työtä myös hintamerkintöjen osalta. Erikoiskaupoissa hintamerkinnät ovat usein tehty perinteisillä hintalapuilla, jotka täytyy muuttaa käsin.

”Jos haluaa siirtää korotuksen hintoihin niin se tarkoittaa kaikkien hintamerkintöjen uusimista, joka on työläs projekti, eräs kyselyyn vastanneista kommentoi.

Arvonlisänveron korotukseen tarvitaan pidempi siirtymäaika

Erikoiskaupan liitto antoi eduskunnan valtionvarainvaliokunnan verojaostolle lausunnon arvonlisänveron muutoksesta. Lausunnossa tuotiin esiin kaupan alan yritysten huolenaiheet. Lausunnossaan liitto esitti korotuksen lieventämistä 25 prosenttiin, jolloin monet yritykset säästyisivät desimaalilukujen käytön tuottamista ongelmista kassajärjestelmissä ja kuiteissa.

Kaupan alan yritysten mahdollisuuksia sopeutua muutokseen parantaisi myös korotuksen voimaantulon siirtäminen edes yhdellä kuukaudella. Erikoiskaupan liitto esittikin lausunnossaan, että uudistus astuisi voimaan aikaisintaan 1.10.2024.

Yleisen arvonlisäveron ja vakuutusmaksuverokannan korotuksen arvioidaan tuovan yli miljardin euron lisätulot valtiolle. Nykyisin alimmassa 10 prosentin verokannassa olevien tuotteiden ja palveluiden, kuten kirjojen ja lääkkeiden, siirtäminen 14 prosenttiin arvioidaan tuottavan 205 miljoonaa euroa. Makeisten siirtäminen 14 prosentista 25,5 prosenttiin taas tuo 40 miljoonaa lisäeuroa valtion kassaan Julkisen talouden suunnitelman mukaan.