Rovaniemen keskusta on yksi Suomen elinvoimaisimmista kaupunkikeskustoista. Matkailun kasvu, vahva yrityskenttä ja aktiivinen kehittämistyö ovat tuoneet kaupunkiin positiivista virettä samaan aikaan, kun monet suomalaiskeskustat kamppailevat tyhjentyvien liiketilojen kanssa. Seuraava kehitysaskel ei kuitenkaan liity pelkästään rakentamiseen tai infrastruktuuriin, vaan siihen, miten keskustasta tehdään ympärivuotisesti kiinnostava paikka niin asukkaille, yrittäjille kuin matkailijoillekin.

Rovaniemen keskusta on paljon enemmän kuin kaupungin kaupallinen keskus. Se on paikka, jossa matkailijat muodostavat ensivaikutelmansa kaupungista ja jossa rovaniemeläiset asioivat, kohtaavat ja viettävät aikaa arjessaan. Keskustan elinvoimasta puhuttaessa puhutaankin samalla koko kaupungin vetovoimasta ja kilpailukyvystä.

Viime vuosina kehitys on ollut monella mittarilla myönteistä. Keskustan elinvoimalaskennat osoittavat, että Rovaniemi kuuluu suomalaisiin kaupunkikeskustoihin, joiden kehitys on ollut positiivista. Tyhjien liiketilojen määrä on vähentynyt merkittävästi, ja keskustan kaupallinen asema on säilynyt vahvana. Vuonna 2025 vapaita liiketiloja oli enää 6,3 prosenttia keskustan kokonaiskapasiteetista, mikä on valtakunnallisessa vertailussa erinomainen tulos.

Merkittävä osa kehityksestä selittyy matkailulla. Kansainvälisesti tunnettu Joulupukin kotikaupunki houkuttelee vuosittain satojatuhansia vierailijoita, joiden vaikutus näkyy keskustan ravintoloissa, kahviloissa, hotelleissa ja kaupoissa. Erityisesti talvisesongin aikana keskustan kaduilla kuulee enemmän vieraita kieliä kuin monessa Suomen suurimmassa kaupungissa.

Matkailun kasvu on tuonut keskustaan asiakkaita, investointeja ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla se on vahvistanut uskoa siihen, että keskustalla on tulevaisuutta aikana, jolloin verkkokauppa ja kulutustottumusten muutokset haastavat kivijalkaliikkeitä kaikkialla Suomessa.

Kirjoittaja Miia Taivalantti toimii Rovaniemen elävä kaupunkikeskusta ry:n toiminnanjohtajana.

Viihtyisä keskusta kutsuu viipymään

Hyvistä luvuista huolimatta keskustan tulevaisuutta ei voi pitää itsestäänselvyytenä.

Rovaniemen keskusta on elinvoimainen, mutta harva kuvailisi sitä vielä erityisen viihtyisäksi, vehreäksi tai ympärivuotisesti aktiiviseksi kaupunkitilaksi. Keskustassa käydään asioilla, mutta siellä ei aina viivytä. Juuri tähän haasteeseen kaupunki on nyt tarttumassa.

Rovaniemen kaupungissa valmistellaan kävelykadun kehittämistä, jonka tavoitteena on tehdä alueesta nykyistä viihtyisämpi, turvallisempi, vehreämpi ja tapahtumarikkaampi. Tavoitteena on rakentaa keskustaan paikka, joka toimii yhtä aikaa kohtaamispaikkana, tapahtuma-alueena ja houkuttelevana asiointiympäristönä.

Suunta on oikea. Keskustan vetovoima ei enää synny pelkästään kaupoista tai palveluista, vaan kokonaisvaltaisesta kokemuksesta. Ihmiset haluavat ympäristön, jossa on mukava viettää aikaa, tavata ystäviä, osallistua tapahtumiin ja kokea jotakin uutta.

Ihmiset ja toiminta synnyttävät elinvoimaa

Keskustan kehittämisessä onkin tärkeää ymmärtää, että elinvoima ei synny yksin rakenteista.

Katujen, istutusten, kalusteiden ja kunnallistekniikan kehittäminen on välttämätöntä, mutta ne ovat vasta perusta. Todellinen elinvoima syntyy ihmisistä, yrityksistä, tapahtumista ja toiminnasta. Keskustaan tarvitaan jatkuvasti uusia syitä tulla.

Tämä tarkoittaa ympärivuotista tapahtumatoimintaa, rohkeita kokeiluja, aktiivista markkinointia ja keskustan identiteetin vahvistamista. Tapahtumat eivät ole vain mukava lisä keskustan toimintaan, vaan ne ovat yksi tärkeimmistä keinoista houkutella ihmisiä keskustaan myös silloin, kun ostoslistalla ei ole mitään erityistä.

Samalla keskustan pitäisi kyetä hyödyntämään nykyistä paremmin omia vahvuuksiaan. Arktisuus, pohjoinen luonto, matkailu ja kansainvälisyys erottavat Rovaniemen monista muista suomalaisista kaupungeista. Näistä elementeistä voisi rakentua myös kävelykadulle nykyistä vahvempi identiteetti ja oma tunnistettava profiili.

Rovaniemen suurin mahdollisuus onkin yhdistää kasvavan matkailun tarjoamat mahdollisuudet paikallisten asukkaiden tarpeisiin. Keskustan ei pidä olla vain matkailijoiden näyttämö, vaan paikka, jonka myös rovaniemeläiset kokevat omakseen.

Tulevaisuuden menestys mitataan siinä, kuinka hyvin keskusta palvelee tavallista arkea vuoden jokaisena päivänä.

Keskustan tulevaisuus varmistetaan yhteistyöllä

Samalla keskustan saavutettavuudesta on pidettävä huolta. Keskustan alueelta on poistunut ja poistumassa pysäköintipaikkoja uusien rakennushankkeiden myötä, mikä herättää huolta keskustayritysten keskuudessa. Asiakkaiden on päästävä keskustaan helposti niin kävellen, pyörällä, joukkoliikenteellä kuin autollakin.

Pysäköinti saattaa kuulostaa tekniseltä yksityiskohdalta, mutta käytännössä kyse on elinvoimatekijästä. Jos asiointi koetaan hankalaksi, asiakkaat löytävät helposti vaihtoehtoisia kohteita. Siksi saavutettavuuden kehittäminen kulkee käsi kädessä keskustan vetovoiman kehittämisen kanssa.

Myös yhteistyön merkitys korostuu tulevina vuosina entisestään. Keskustan kehittäminen ei onnistu yhden organisaation voimin. Kaupungin, yrittäjien, kiinteistönomistajien, kulttuuritoimijoiden ja muiden sidosryhmien on löydettävä yhteinen suunta ja kyettävä viemään tavoitteita käytäntöön.

Rovaniemellä on tässä työssä hyvät lähtökohdat. Keskustan kehittämisestä käydään aktiivista keskustelua, kaupungin strategiassa tavoitteeksi on asetettu maailman kiinnostavin ja viihtyisin arktinen kaupunki vuoteen 2040 mennessä, ja useita konkreettisia kehittämistoimia on jo käynnistetty tai valmistelussa.

Kunnianhimoiset tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu itsestään. Ne vaativat pitkäjänteisyyttä, rohkeutta sekä kykyä tehdä myös käytännön ratkaisuja, jotka näkyvät kaupunkilaisten arjessa.

Rovaniemen vahvuutena ovat jo nyt kasvava matkailu, aktiiviset yritykset ja elinvoimainen kauppa. Seuraava askel on rakentaa keskustasta paikka, jossa ihmiset eivät ainoastaan asioi, vaan myös viihtyvät.

Arktisen pääkaupungin sydän voi sykkiä vahvasti ympäri vuoden, mutta se edellyttää jatkuvaa kehittämistä, uusia ideoita ja ennen kaikkea yhteistä tahtoa tehdä keskustasta paikka, johon halutaan tulla yhä uudelleen.

Rovaniemen keskusta kolmen kysymyksen kautta

Rovaniemen keskustan tulevaisuutta voidaan tarkastella kolmen kysymyksen kautta: mitkä ovat sen tärkeimmät vahvuudet, mikä merkitys erikoiskaupalla on elinvoimalle ja millaisilla päätöksillä keskustan myönteistä kehitystä voidaan vauhdittaa.

Mikä on tällä hetkellä suurin vahvuus omassa kaupunkikeskustassanne ja miltä tulevaisuus näyttää?

Rovaniemen suurin vahvuus on matkailun, aktiivisen yrityskentän ja poikkeuksellisen vahvan ydinkeskustan yhdistelmä.

Toisin kuin monissa suomalaisissa kaupungeissa, kaikki kolme kauppakeskusta sijaitsevat aivan keskustan ytimessä, eivät kaupungin laidoilla. Keskustaan on myös helppo saapua suoraan valtatie 4:ltä, ja pysäköinti onnistuu kätevästi keskustan yhteydessä sijaitsevissa pysäköintilaitoksissa.

Rovaniemi toimii koko Lapin pääkaupunkina ja palvelukeskuksena, joten keskustaan saavutaan asioimaan myös laajalta alueelta muualta Lapista. Tämä tuo keskustaan asiakasvirtoja, jotka tukevat kaupan ja palveluiden elinvoimaa ympäri vuoden.

Tulevaisuus näyttää lähtökohtaisesti hyvältä. Matkailun kasvu tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia, mutta seuraava kehitysloikka vaatii keskustan viihtyisyyden, tapahtumatarjonnan ja ympärivuotisen elävyyden vahvistamista. Keskustan on oltava paikka, jossa ihmiset haluavat viettää aikaa myös silloin, kun he eivät ole varsinaisesti ostoksilla. Silloin keskusta palvelee aidosti sekä matkailijoita että paikallisia asukkaita ja säilyttää asemansa koko Lapin vetovoimaisimpana asiointiympäristönä.

Miten erikoiskaupan rooli ja asema näkyvät keskustanne elinvoimassa, ja mitä kauppa tarvitsee pärjätäkseen tulevina vuosina?

Erikoiskaupalla on Rovaniemellä poikkeuksellisen tärkeä rooli keskustan identiteetin rakentajana. Keskustan vetovoima ei synny vain ketjuliikkeistä, vaan paikallisista erikoisliikkeistä, palveluyrityksistä, kahviloista ja ravintoloista, jotka tarjoavat jotakin sellaista, mitä ei löydy verkkokaupasta tai jokaisesta suomalaisesta kaupungista.

Rovaniemellä erikoiskauppa näkyy erityisesti lappilaisessa muotoilussa, käsityössä, sisustuksessa, pukeutumisessa ja matkailijoille suunnatuissa tuotteissa. Paikallista arktista muotoilua esittelevät yritykset tuovat keskustaan omaleimaisuutta ja vahvistavat kaupungin pohjoista identiteettiä.

Myös ravintolat ja kahvilat ovat merkittävä osa keskustan elinvoimaa. Laaja matkailijavirta mahdollistaa monipuolisen ravintolatarjonnan, josta hyötyvät yhtä lailla paikalliset asukkaat kuin kansainväliset vierailijat.

Jotta kauppa menestyy tulevina vuosina, keskustan on pysyttävä helposti saavutettavana ja houkuttelevana. Tarvitaan toimivia pysäköintiratkaisuja, tapahtumia, aktiivista markkinointia sekä keskustan viihtyisyyteen panostamista. Samalla yrittäjien näkemykset pitäisi huomioida nykyistä vahvemmin keskustan kehittämisessä. Menestyvä kaupunkikeskusta syntyy yhteistyössä kaupungin, kiinteistönomistajien ja yritysten kanssa.

Mitä poliittisten päättäjien kannattaisi huomioida keskustojen elinvoiman parantamisessa?

Elinvoima ei synny pelkästään rakennuksista ja infrastruktuurista, vaan ihmisistä, yrityksistä, tapahtumista ja toiminnasta. Siksi päätöksenteossa pitäisi tarkastella keskustoja kokonaisuutena, ei vain teknisten investointien näkökulmasta.

Paikallisesti päättäjien on huolehdittava keskustojen saavutettavuudesta, turvallisuudesta, tapahtumaedellytyksistä ja yritystoiminnan mahdollisuuksista. Samalla keskustojen kehittämisessä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän yrittäjiä ja kaupunkikeskustayhdistyksiä, joilla on käytännön ymmärrystä alueen tarpeista ja asiakkaiden käyttäytymisestä.

Keskusta kannattaa nähdä koko kaupungin yhteisenä olohuoneena, kohtaamispaikkana ja käyntikorttina. Rovaniemellä keskusta on samalla sekä paikallisten arkiympäristö että kansainvälisten matkailijoiden ensimmäinen kosketus kaupunkiin. Siksi keskustan kehittämisessä ei pidä tyytyä vain ylläpitämään nykyistä, vaan uskaltaa tehdä myös isoja ja rohkeita ratkaisuja.

Rovaniemen ei tarvitse näyttää samalta kuin muiden kaupunkien keskustat. Päinvastoin.

Keskustaan tarvitaan omaleimaisia, arktisia, innovatiivisia ja rohkeita ratkaisuja, jotka herättävät kiinnostusta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Ne voivat liittyä esimerkiksi tapahtumiin, kaupunkitilaan, valaistukseen, taiteeseen, elämyksellisyyteen tai tapaan hyödyntää pohjoista identiteettiä. Parhaimmillaan tällaiset ratkaisut luovat puheenaiheita, vahvistavat kaupungin brändiä ja houkuttelevat uusia kävijöitä.

Valtakunnan tasolla puolestaan tarvitaan päätöksiä, jotka vahvistavat yrittäjyyttä, kulutuskysyntää ja kaupunkikeskustojen kilpailukykyä. Elävät keskustat eivät ole vain kaupan etu, vaan ne vaikuttavat koko kaupungin vetovoimaan, työpaikkoihin, matkailuun sekä alueiden elinvoimaisuuteen. Suomessa pitäisi nähdä kaupunkikeskustat investointina tulevaisuuteen, ei pelkästään kunnossapidettävänä infrastruktuurina.

Kirjoittanut Miia Taivalantti, toiminnanjohtaja, Rovaniemen elävä kaupunkikeskusta ry