Kaupalla on erittäin merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa, joka varsinkin näinä poikkeusoloaikoina edelleen korostuu monilla elämän aloilla. Kaupan ala työllistää noin 300 000 suomalaista ja kauppa kerää mm. merkittävän osan valtiolle tulevista arvonlisä- ja muista veroista. Monelle nuorelle kauppa on myös ensimmäinen työnantaja ja sitä kautta paikka, jossa ensimmäiset vero-eurot maksetaan ja tulevat eläkerahat tienataan. Verotuksella on siis merkittävä vaikutus kaupan toimialaan ja kilpailuedellytyksiin niin kotimaassa kuin myös välillisesti kansainvälisillä markkinoilla.

Tässä kolmiosaisessa juttusarjassa paneudutaan kauppaan liittyvään verotukseen Suomessa ja verotuksen erityispiirteisiin kaupan toimialalla. Artikkeleissa tarkastellaan Suomen verotusta eri näkökulmista, kuten esimerkiksi arvonlisäverotuksen, työn verotuksen, haittaverotuksen ja kiinteistöverotuksen näkökulmista. Tarkastelun tavoitteena on luoda kuvaa Suomesta verottajana ja millaista kilpailuetua tai haittaa tästä suomalaiselle kaupalle aiheutuu. Niin ikään tarkoituksena on hahmottaa johtopäätöksiä ja toimintasuosituksia verotuksen jatkokehittelyä varten. Artikkelisarjan ovat kirjoittaneet KTT, työelämäprofessori Lasse Mitronen ja KTM, tutkija, tohtorikoulutettava Mikko Hänninen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Tässä ensimmäisessä jutussa pureudumme pääosin kauppaan veronmaksajana. Seuraavissa jutuissa keskitymme kuvaamaan tarkemmin sitä, miten verotus voisi paremmin mukautua kaupan alan tarpeisiin ja erityspiirteisiin.

Kohti reilumpaa veropolitikkaa

Suomessa kerättiin veroja ja veronluonteisia maksuja yhteensä n. 101 miljardia euroa vuonna 2019. Tuloveroja kerättiin n. 35.5 miljardia euroa, kulutusveroja n. 34 miljardia euroa, pakollisia sosiaaliturvamaksuja n. 28 miljardia euroa ja muita veroja n. 3,5 miljardia euroa (1). Kokonaisverokertymästä lähes puolet päätyy valtionhallinnolle, vajaa neljännes kunnille ja loput veroista ohjautuu työeläkelaitoksille ja muihin sosiaaliturvarahastoihin (2). Arvonlisäveroja valtio on kerännyt vuonna 2019 yhteensä n. 19 miljardia euroa. Tästä summasta kauppa kerää yli 50 prosenttia, ja on toimialana selkeästi suurin veronmaksaja Suomessa. Esimerkiksi pelkästään K-Ryhmä maksoi vuonna 2019 462 miljoonaa euroa arvonlisäveroa (3).

Suomessa verotus on isohko rakenteellinen ongelma. Vaikka monessa eri veroluokassa Suomi on kilpailukykyinen verrokkimaihin, tästä huolimatta kokonaisuudessa tilanteemme on haastava. Esimerkiksi Suomen yleinen arvonlisäverokanta on kansainvälisessä vertailussa korkeahko, mikä vaikuttaa suoraan kotimaiseen kulutukseen ja kysyntään. Vuonna 2018 EU-maiden yleisen arvonlisäverokannan aritmeettinen keskiarvo oli 21,5 prosenttia ja OECD-maiden keskiarvo oli 19,3 prosenttia (1). Arvonlisäveron lisäksi erityisesti työn korkea verotus on suuri rasite, joka hidastaa kaupan ja palvelualojen kehitystä kun esimerkiksi kansainvälisten yritysten tuotekehitystä ei ole kannattavaa keskittää Suomeen.

Kauppa ei perinteisesti ole saanut myöskään minkäänlaista erikoiskohtelua verotuksessa esimerkiksi valmistavaan teollisuuteen verrattuna, mikä tarkoittaa, että kaupalla ei ole kovasti mahdollisuuksia kilpailla uusilla säännöillä toimivia kansainvälisiä digitaalisia palvelu- ja kaupan alan toimijoita vastaan. Yhtenä esimerkkinä tästä on sähkövero, josta moni teollisuudenala on saanut merkittäviä helpotuksia kautta aikojen. Kaupan ääni ei siis ainakaan toistaiseksi ole ollut samalla tasolla muiden toimialojen kanssa.

Kauppa on Suomen suurimpia veronmaksajia

Vähittäiskauppaan vaikuttaa kaiken kaikkiaan monenlaiset eri verot, jotka jakautuvat useaan eri kategoriaan. Näitä ovat suoraan yrityksen toiminnasta aiheutuvat verot (esim. yhteisövero), työnteosta aiheutuvat verot (esim. ennakonpidätys ja sosiaaliturva) ja kuluttajalta perittävät verot (esim. arvonlisävero). Esimerkiksi vuonna vuonna 2017 kaupan alan yritykset maksoivat yli 3 miljardia euroa työnantajatoimintaan, kannattavuuteen ja tuotantopanosten kustannuksiin liittyviä veroja. Tämän lisäksi kauppa peri lähes 7 miljardia euroa arvonlisäveroa vuonna 2017.

Kaupan kansainvälistyessä ja verokilpailun lisääntyessä verotus ja veropolitiikka ovat kuitenkin yhä epävarmempia tekijöitä toimintamahdollisuuksien luomisessa ja sääntelyssä. Arvonlisäverojen korotukset ovat toisinaan esillä ja toisaalta erilaisia haittaveroja voidaan luoda nopeastikin esimerkiksi poliittisen paineen myötä. Pienetkin muutokset kuluttamisen verotuksessa voivat merkittävästi vaikuttaa kaupan alan toimijoiden kysyntään ja kannattavuuteen. Ainakaan muutokset eivät saisi tulla yllätyksenä tai niin, että ne eivät kohtelisi toimijoita tasa-arvoisesti.

Kaupan verotuksen tulisi edesauttaa kaupan kasvua ja kansainvälistymistä

Verotus on siis yksi merkittävimpiä kaupan alan kasvuun ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Suomessa verotusta on kuitenkin perinteisesti ajateltu lähinnä teollisuuden ja julkisen sektorin kannalta, eikä niinkään kaupan ja palvelujen lähtökohdista. On arvioitu, että esimerkiksi ruoan hinnasta jopa 45 prosenttia on erilaisia veroja (4). Toisaalta, esimerkiksi apteekit maksavat yli 40 prosenttia tuloksestaan veroina. Samalla jotkut toimijat, kuten Amazon, eivät käytännössä maksa veroa lainkaan tai maksavat veroa maahan, josta ovat saaneet neuvoteltua parhaimman sopimuksen. Nopeasti etenevä kaupan ja palveluiden digitalisaatio asettaakin nyt paineita päättäjille muuttaa verotuksen painoalueita tukemaan kaupan ja palvelualojen kehitystä kohti kansainvälisiä, ketteriä ja digitaalisia toimintamalleja.

Keskeistä tulevaisuuden veropolitiikassa tuleekin olla reilun kilpailun mahdollistaminen, jolloin tulevaisuudet innovaatiot kaupan ja palvelujen alalla voivat yhtä hyvin tulla Suomesta kuin Piilaaksosta tai Shanghaista. Selvää on, että seuraavat vuodet ja tulevat veroratkaisut ovat ydinasemassa Suomen kaupan ja laajemminkin koko kansantalouden kilpailukyvyn varmistamisessa. Tämän vuoksi kaupan ääni olisi saatava jatkossa paremmin kuuluviin verotusta kehitettäessä.

Seuraavassa kahdessa jutussa puhumme tarkemmin siitä miten verotusta tulisi kehittää kaupan tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi:

Lähteet:

www.veronmaksajat.fi
www.taloustaito.fi
www.kesko.fi
www.pty.fi