Avoimuusrekisteri on väline päätöksenteon läpinäkyvyyden parantamiseksi Suomessa. Sen tavoitteena on torjua epäasiallista vaikuttamista ja vahvistaa kansalaisten luottamusta hallintoon.

Avoimuusrekisterilaki tuli voimaan tammikuussa 2024 ja maaliskuun loppuun mennessä jokaisen ilmoitusvelvollisen on rekisteröidyttävä avoimuusrekisteri.fi-sivustolla. Avoimuusrekisteriin kirjataan tiedot vaikuttamistoiminnasta ja sen valmistelusta. Ensimmäiset vaikuttamistoimintailmoitukset tehdään 1.7.–31.8.2024. Avoimuusrekisteriä koskeviin kysymyksiin vastauksia antoi Valtiontalouden tarkastusviraston ylitarkastaja Ines Gullichsen.

Mikä on avoimuusrekisterin tarkoitus ja mihin sen käyttöönotto perustuu?

Avoimuusrekisterin tarkoituksena on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta sekä kansalaisten luottamuksen vahvistaminen. Avoimuusrekisteri sisältää tietoa päätöksentekoon ja sen valmisteluun kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta eli lobbauksesta. Sen tarkoituksena on täydentää Suomen julkisuuslainsäädäntöä ja vahvistaa avoimen hallinnon periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut.

Mikä taho on vastuussa avoimuusrekisterin pyörittämisestä?

Valtiontalouden tarkastusvirasto toimii avoimuusrekisterin rekisterinpitäjänä ja avoimuusrekisterilaissa säädettyjen ilmoitusvelvollisuuksien noudattamisen valvojana.

Mitkä organisaatiot ovat ilmoitusvelvollisia avoimuusrekisteriin ja onko poikkeuksia?

Avoimuusrekisterissä ilmoitusvelvollisia toimijoita ovat organisaatiot, jotka harjoittavat joko vaikuttamistoimintaa tai sen neuvontaa. Tarkemman määritelmän edellä mainituista löydät avoimuusrekisterin sivuilta, joilla on myös listattu laissa määritellyt poikkeukset ilmoitusvelvollisten toimijoiden sekä toiminnan suhteen.

Mitä rekisteriin ilmoittautuneilta organisaatioilta vaaditaan jatkossa?

Kertaluonteisen rekisteröitymisilmoituksen jälkeen vaikuttamistoimintaa tai sen neuvontaa harjoittavat tahot ilmoittavat jatkossa toiminnastaan avoimuusrekisterin toimintailmoituksilla puolivuosittain, eli kahdesti vuodessa.

Minkälaista ja kehen kohdistettua vaikuttamistoimia rekisteriin pitää ilmoittaa?

Avoimuusrekisterissä ilmoitetaan vaikuttamistoiminnasta ja sen neuvonnasta, jotka kohdistuvat eduskuntaan ja/tai ministeriöihin. Esimerkiksi ministeriöiden hallinnonalojen laitokset ja virastot eivät kuulu ilmoitusvelvollisuuden alaan.

Miten avoimuusrekisteriin tehtävät ilmoitukset tarkastetaan ja valvotaan?

VTV valvoo ilmoitusvelvollisuuden toteutumista, kuten sitä, ovatko kaikki rekisteröityneet tehneet toimintailmoitukset ajallaan. VTV myös selvittää ilmoituksiin liittyviä laiminlyöntiepäilyksiä.

Minkälaisia sanktioita organisaatio voi saada, mikäli ei hoida rekisteröitymistä ja ilmoituksia säädetyllä tavalla?

VTV voi tehostaa kehotustaan uhkasakolla tilanteissa, joissa ilmoitusvelvollinen ei kehotuksesta huolimatta tekisi rekisteröinti- tai toimintailmoitusta tai korjaisi ilmoituksessa havaittuja virheitä tai puutteita tai ilmoitusvelvollinen kieltäytyisi antamasta laiminlyönnin selvittämistä varten pyydetyn selvityksen.

Miten avoimuusrekisteriin tehtävät ilmoitukset voivat vaikuttaa organisaation maineeseen ja läpinäkyvyyteen?

Avoimuusrekisterissä olevat organisaatiot osallistuvat omalta osaltaan avoimuusrekisterin tavoitteiden toteutumiseen läpinäkyvämmästä päätöksenteosta ja kansalaisten luottamuksen vahvistamisesta.

Mistä hakea tukea ja apua ongelmatilanteissa?

VTV auttaa ja neuvoo osoitteessa avoimuusrekisteri@vtv.fi.

Lue lisää avoimuusrekisteri.fi

Lue lisää oikeusministeriön julkaisemasta Avoimuusrekisteri-oppaasta