Kauppa voi antaa häiriköivälle asiakkaalle porttikiellon ilman tuomioistuinta tai viranomaispäätöstä. Samaan aikaan rinnalle on tulossa uusi työkalu, kun hallitus antoi lokakuussa eduskunnalle esityksen tuomioistuimen määräämästä pääsykiellosta, eli niin sanotusta yrityslähestymiskiellosta.

Uhka- ja häiriötilanteet ovat monessa myymälässä arkea ja tilanne on pahentunut viime vuosina. Kaupan liiton mukaan häiriötilanteet ovat kolminkertaistuneet vuodesta 2020. 

Kaupan yrityksillä on jo nyt mahdollisuuksia puuttua toistuvaan häiriökäyttäytymiseen antamalla porttikiellon häiriköivälle asiakkaalle. Porttikielto on kaupalle keino suojata henkilöstöä, asiakkaita ja omaisuutta, mutta huolimattomasti annettuna se voi kääntyä yritystä itseään vastaan.

Kauppiaalla on oikeus valita asiakkaansa

Suomessa ei ole erillistä porttikieltolakia. Kielto perustuu elinkeino- ja sopimusvapauteen: kauppias saa lähtökohtaisesti valita asiakkaansa ja päättää, kuka hänen hallitsemassaan liikehuoneistossa oleskelee. Avoinna oleva myymälä on järjestyslain mukaan yleinen paikka, mutta se ei tarkoita, että kenellä tahansa olisi ehdoton oikeus päästä sinne tai jäädä sinne.

Kiellolle ei ole lakisääteistä enimmäisaikaa, vaan sen keston päättää elinkeinonharjoittaja. Käytännössä kiellot annetaan tyypillisesti kuukaudesta puoleen vuoteen. Lisäksi vartijalla on yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain nojalla oma toimivalta estää henkilön pääsy liikkeeseen tai poistaa hänet sieltä.

Rajana syrjintäkielto ja näyttö häirinnästä

Porttikielto ei saa perustua yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain kieltämään perusteeseen, kuten alkuperään, ikään, vammaisuuteen tai sukupuoleen, vaan se pitää perustua asiakkaan häiriköivään tai uhkaavaan käytökseen. Perusteen on oltava tosiasiallinen ja se pitää pystyä näyttämään.

Esimerkkinä tilanne, jossa asiakas sovitti liikkeen sovituskopissa toistuvasti verkkokaupasta tilaamiaan vaatteita, jotka hän oli noutanut samassa liiketilassa toimivasta pakettipisteestä. Liike epäili häntä lisäksi näpistyksistä, mutta epäilyille ei ollut näyttöä. Asiakas sai porttikiellon. Tällainen kielto on oikeudellisesti heikoilla: itsessään sallittu käytös ei muutu kiellon perusteeksi sillä, että se toistuu, eivätkä näytöttömät epäilyt riitä. Aiheeton kielto voi johtaa vahingonkorvausvaateeseen ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tutkintaan, ja julkisuuteen noustessaan myös maineriskiin.

Porttikiellon rikkominen voi olla rikos

Kun perusteet porttikiellolle ovat kunnossa, kiellolla on merkitystä. Porttikiellon rikkominen voi täyttää julkisrauhan rikkomisen tunnusmerkistön (RL 24:3 §). Helsingin käräjäoikeus on esimerkiksi tuominnut ravintolan porttikieltoa uhmanneen miehen 20 päiväsakkoon julkisrauhan rikkomisesta. Sama arviointi soveltuu myös kaupan alalle.

”Porttikielto on kaupalle tärkeä keino suojata henkilökuntaa ja asiakkaita, ja sitä pitää käyttää, kun siihen on aihetta. Kiellon on kuitenkin aina perustuttava asiakkaan omaan, todennettuun käytökseen. Huolellinen kirjaaminen on yrityksen paras turva, jos kielto myöhemmin riitautetaan”, sanoo Erikoiskaupan liiton edunvalvontajohtaja Jukka Ropponen.

Tuomioistuimen määräämä pääsykielto tulossa

Hallitus antoi lokakuussa eduskunnalle esityksen laiksi tuomioistuimen määräämästä pääsykiellosta. Esityksen mukaan tuomioistuin voisi elinkeinonharjoittajan hakemuksesta määrätä henkilölle pääsykiellon myymälään aiemman häiriökäyttäytymisen perusteella rikosten sekä vakavan ja toistuvan häirinnän torjumiseksi. Kiellon valvonta kuuluisi poliisille, ja sen rikkomisesta voitaisiin tuomita sakkoa tai enintään vuosi vankeutta. Samalla täsmennettäisiin julkisrauhan rikkomista koskevaa säännöstä. Kauppiaan oikeus antaa itse porttikielto säilyisi ennallaan.

Uuden lain on tarkoitus astua voimaan kesällä 2027 eduskunnan hyväksymisen jälkeen.

”Pidämme tuomioistuimen määräämää pääsykieltoa tervetulleena lisätyökaluna vakavimpiin ja toistuviin tilanteisiin. Se ei kuitenkaan korvaa kauppiaan omaa porttikieltoa, joka on jatkossakin nopein tapa puuttua häiriöön myymälässä”, Ropponen toteaa.

Lisätietoa pääsykielloista oikeusministeriön sivuilla.