Erikoiskaupan liiton ja Kaupan liiton perinteisessä vastuullisuusaamupäivässä pohdittiin muun muassa sitä, miksi kuluttajien arvot eivät aina näy ostoskorissa. Keskusteluun osallistuivat TkT, johtava tutkija Elina Ilén VTT:ltä, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sekä Nuvoon toimitusjohtaja Marjo Piirto. Keskustelua veti Erikoiskaupan liiton toimitusjohtaja Jenni Homer.

Vaikka monet kuluttajaryhmät suhtautuvat vastuullisiin valintoihin myönteisesti, tekemistä riittää yhä. Kuluttajaryhmien välillä on selviä eroja. Nuoret ja seniorit näyttävät tietä, kun taas keski-ikäiset miehet suhtautuvat vastuullisiin valintoihin nihkeimmin.

Arjessa helppous ja hinta ajavat usein arvojen ohi. Jos vastuullinen vaihtoehto tuntuu hankalalta, kalliilta tai epävarmalta, valinta jää helposti tekemättä, vaikka tieto ja tahto olisivat olemassa. Panelistien mukaan kokonaisvaltaiseen muutokseen tarvitaan monitasoista tekemistä: yritysten toimintaa, lainsäädäntöä ja mediaa.

Tavoitteena on, että vastuullisesta vaihtoehdosta tulee tavallinen tapa asioida eikä erillinen vastuullisuusteko. Kun kierrätetty tuote on edullinen ja helposti saatavilla, ja myös tavaran palauttaminen kiertoon tehdään vaivattomaksi, arvot ja teot kohtaavat paremmin. 

”Arki asettaa toiminnalle raamit. Kiertotaloutta tukevien tuotteiden tulee olla helposti saatavissa niillä reiteillä, mistä tuotteet tavallisesti hankitaan. Nuvoo myy nykyään käytettyjä tietokoneita esimerkiksi Prismassa, eli kierrätetyn laitteen voi hankkia myös ruokaostosten yhteydessä”, kertoo Piirto ja puoltaa myös kiertotalouden mahdollisuuksia tuotteiden edullisuuteen:

”Käytetty kannettava tietokone voi parhaimmillaan olla jopa 80 prosenttia uutta halvempi.”

Helppoudella on kuitenkin kääntöpuolensa. Kun käytetyn tuotteen ostaminen on edullista ja vaivatonta, ostopäätös syntyy helposti myös hetken mielijohteesta. Tavaran palauttaminen kiertoon vaatii sen sijaan enemmän vaivaa. Tämän epäsuhdan vuoksi koteihin voi kertyä yhä enemmän tavaraa, jonka paikka olisi kierrossa.

Helpon kierrätyksen malleja on jo olemassa. Ilén nosti esiin pullonpalautusautomaatit, jotka ovat tehneet pullojen palauttamisesta itsestäänselvyyden. Hän pohti, voisiko samanlaisen toimintatavan ottaa käyttöön myös tekstiileille, jotta mahdollisimman moni tuote päätyisi uudelleenkäyttöön.

”On vastuullista saada mahdollisimman moni vaate kiertoon, koska ne on jo valmistettu. Tämä koskee myös halpatuotettuja vaatteita”, Ilén muistuttaa. 

Viestintä on vastuullisuuden kivijalka

Viestintä nousi keskustelussa toistuvasti esiin osana vastuullisuutta ja kiertotalouden onnistumista. Kiertotaloustoimien onnistumisista kannattaa kertoa, koska ne voivat tuoda yritykselle kilpailuetua. Viestinnän on kuitenkin oltava ennen kaikkea luotettavaa.

Nykyään viestintää haastaa myös tekoäly, jonka tuottamat tiivistelmät voivat pahimmillaan johtaa kuluttajaa harhaan. Yhteiset ja selkeät standardit ja määritelmät edistävät sekä yritysten viestintää että kuluttajien ymmärrystä.

Myös median roolia kiertotalouden kasvattamisessa korostettiin. Kun uudet ja kierrätetyt tuotteet esitetään julkisessa keskustelussa rinnakkain tasavertaisina vaihtoehtoina, kierrätetyn tuotteen ostamisesta tulee arkipäiväistä.

Kiertotaloudesta voimavaroja: panosta näihin!

Paneelin lopuksi asiantuntijat jakoivat vinkkinsä yrityksille.

Kurjenoja kehotti seuraamaan kuluttajatutkimuksia ja edelläkävijämarkkinoita. Hänen mukaansa myös oman alan ulkopuolista toimintaa kannattaa seurata uteliaasti.

Piirto muistutti, että vastuullisiin valintoihin voi motivoida myös talous. Esimerkiksi kiertotaloutta tukevat IT-ratkaisut voivat olla kustannustehokkaita ja tuoda merkittäviä säästöjä, jolloin resursseja vapautuu muuhun.

Ilén totesi, että EU-sääntelystä puhutaan usein kielteiseen sävyyn. Sääntelyn tavoitteena on kuitenkin karsia kestämätöntä halpatuotantoa ja näin vahvistaa vastuullisesti toimivien yritysten kilpailukykyä.

Erikoiskaupan liitto järjesti Kaupan vastuullisuusaamupäivän 5.10. yhteistyössä Kaupan liiton kanssa.