Eduskuntaryhmille lähetetyn puoluekyselyn tulosten mukaan eduskuntapuolueet ovat valmiita edistämään toimia, jotka vahvistavat Suomessa toimivien erikoiskauppojen kilpailuasemaa ja toimintaedellytyksiä. Verotukseen liittyvät kysymykset jakoivat puoluekenttää.

Erikoiskaupan liitto ETU kysyi eduskuntavaalien alla eduskuntaryhmien näkemyksiä Suomessa toimivan erikoiskaupan kannalta keskeisiin kysymyksiin. Helmi-maaliskuun aikana toteutettuun kyselyyn vastasivat kaikki varsinaiset eduskuntapuolueet paitsi Liike Nyt. Kyselyssä pyydettiin ottamaan kantaa kuuteen Erikoiskaupan liiton esittämään tavoitteiseen.

Verotus ja kannustinloukut

Kolme ensimmäistä esitystä koskivat verotusta sekä sosiaaliturvan uudistamista. Erikoiskaupan liitto esittää tuloverotuksen kevennystä suomalaisten ostovoiman vahvistamiseksi sekä työn tekemisen ja tarjoamisen kannustimien vahvistamiseksi. Toinen esitys koski kotitalousvähennyksen korottamista ja laajentamista koskemaan korjaus- ja suunnittelupalveluita. Erikoiskaupan liiton tavoitteena on myös sosiaaliturvan uudistaminen ja kannustinloukkujen poistaminen. Työn vastaanottaminen ja tekeminen pitää yhdistyksen mielestä saada nykyistä kannattavammaksi. Työnteon kannustavuuden lisääminen parantaisi työvoiman saatavuutta myös erikoiskaupan toimialoilla.
_{Taulukko 1: Eduskuntaryhmien vastaukset verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyviin kysymyksiin.}

Eduskuntaryhmien vastausten perusteella Kokoomus, Perussuomalaiset ja RKP ovat täysin samaa mieltä työnteon verotuksen keventämisestä. Sosialidemokraatit, Keskusta, Vihreät ja Kristillisdemokraatit ovat jokseenkin samaa mieltä tavoitteen kanssa. Vasemmistoliitto on jokseenkin eri mieltä esityksen kanssa.

Sosialidemokraatit kertovat kannattavansa varsinkin pieni- ja keskituloisten tuloverotuksen keventämistä. Puolueen mukaan julkisen talouden sopeuttamistarve kuitenkin edellyttää, että kevennys tulisi toteuttaa verotuksen painopistettä siirtämällä ja tukkimalla veropohjan aukkoja.

Kokoomus haluaa keventää työn verotusta kaikissa tuloluokissa. ”Tuloverotuksen keventäminen kiihdyttää oikein kohdennettuna talouden kasvua ja kannustaa työntekoon, minkä kautta valtio saa osan veroalen hinnasta takaisin”, todettiin perusteluissa.

Perussuomalaisten tavoitteena on ensisijaisesti laskea polttoaineveroa, mutta puolue pitää tärkeänä, ettei kokonaisveroaste nouse.

Keskustan näkemys on, ettei julkisen talouden tilanne tulevina vuosina mahdollista tuloverotuksen merkittävämpää keventämistä. Puolue olisi kuitenkin valmis antamaan eläkeiän saavuttaneille ansiotuloihin tuntuva verovähennys, joka kannustaa heitä jatkamaan työelämässä.

Vihreät siirtäisivät verotuksen painopistettä haittaveroihin, mutta ovat valmiita keventämään työnteon verotusta. ”Vihreiden tavoitteena on tuloverotuksen laskeminen etenkin pieni- ja keskituloisilta”, todetaan perusteluissa.

Vasemmistoliitto ei aio esittää ansiotuloverotukseen kiristyksiä. Sen sijaan puolue vahvistaisi veropohjaa verovälttelyä suitsimalla. Vasemmistoliiton tavoitteena on myös lisätä progressiota ja kiristää omaisuuksien verotusta.

RKP näkee, että ansiotuloverotus on veromuodoista haitallisin. ”Työn verotusta on alennettava ja verotuksen painopistettä on siirrettävä kuluttamisen verottamiseen”, perusteluissa todetaan.

Kristillisdemokraatit keventäisivät alempien tuloluokkien verotusta kannustinloukkujen pienentämiseksi. Lisäksi puolue helpottaisi työllistämistä esittämällä ensimmäisen työntekijän palkkaamisen sivukulujen alentamista 1–2 vuodeksi.

Kotitalousvähennyksen korottaminen

Esitys kotitalousvähennyksen korottamisesta jakoi eduskuntaryhmiä tuloverotustakin enemmän. Perussuomalaiset ja RKP löysivät toisensa olemalla esityksen kanssa täysin samaa mieltä. Vihreät olivat jokseenkin eri mieltä ja Vasemmistoliitto täysin eri mieltä esityksen kanssa. Muut puolueet olivat jokseenkin samaa mieltä Erikoiskaupan liiton esityksen kanssa.

Perussuomalaisten mielestä kotitalousvähennystä tulee parantaa. Puolueen mukaan yksinelävien olisi oikeudenmukaista saada sama vähennys mitä pariskuntien.

RKP haluaa jatkaa kotitalousvähennyksen kehittämistä ja tehdä tilapäisestä kotitalousvähennyksen korotuksesta pysyvän. Puolueen mukaan vähennyksen laajennusehdotus on hyvä, sillä se tarkoittaa, että tavara saatetaan korjata sen sijaan että ostetaan uusi.

Vihreät perustelevat kielteistä kantaansa tutkimuksilla, jotka osoittavat, että ”kotitalousvähennyksen kasvattaminen ei tuota merkittäviä työllisyysvaikutuksia eikä myöskään auta toivotulla tavalla harmaan talouden hallinnassa.” Kotitalousvähennyksen sijaan puolue haluaisi keventää korjauspalveluiden arvonlisäverotusta.

Vasemmistoliitto perustelee kielteistä kantaansa samoin tutkimuksiin vedoten. ”Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys hyödyttää tällä hetkellä kohtuuttomasti suurituloisia, eikä sillä ole merkittävää vaikutusta työllisyyteen”, puolue kertoo perusteluissaan. Vasemmistoliitto muuttaisi kotitalousvähennystä kotitalouskohtaiseksi ja esittää samalla uuden kotitaloustuen käyttöönotto pienituloisille.

Kokoomus ehdottaa kotitalousvähennyksen nostamista pysyvästi 3 500 euroon. Keskusta haluaa korottaa erityisesti yksinelävien kotitalousvähennystä. Kristillisdemokraatit taas tukevat kotitalousvähennyksen laajentamista muun muassa korjauspalveluihin ja suunnittelutyöhön.

Sosiaaliturvan uudistaminen

Sosiaaliturvan uudistamisen tarpeesta kaikki puolueet olivat yksimielisiä. Sosialidemokraatit ja Vihreät olivat jokseenkin samaa mieltä Erikoiskaupan liiton esityksen kanssa. Muut puolueet olivat täysin samaa mieltä siitä, että sosiaaliturvaa pitää kehittää työntekoon kannustavammaksi.

SDP:n mielestä sosiaaliturvaa pitää uudistaa niin, että etuudet ja palvelut nivoutuvat yhteen, tukevat toisiaan ja vastaavat henkilön yksilöllisiin tarpeisiin ja vaihtuviin elämäntilanteisiin. Työllisyyttä puolue edistäisi kehittämällä palveluita.

Vihreiden mielestä kannustinloukkujen purkaminen ja työn vastaanoton houkuttelevuus on erittäin tärkeä asia. Ratkaisuksi puolue esittää perustulon käyttöönottoa. Vihreät toteavat vastauksessaan, että ”usein kannustavalla sosiaaliturvalla tarkoitetaan leikkauksia perusturvaan, mitä emme kannata”.

Vasemmistoliitto haluaa uudistaa sosiaaliturvaa työntekoon kannustavammaksi, mutta painottaa, ettei se tule toteuttaa työttömiä kurittamalla. Vihreiden tavoin puolue haluaa ottaa käyttöön vastikkeettoman perustulon.

Kristillisdemokraattien tavoitteena on kehittää sosiaaliturvaa oman kannustavan sosiaaliturvan mallinsa mukaisesti, jossa työn vastaanottaminen on eduskuntaryhmän vastauksen mukaan aina kannattavampaa kuin työttömyys.

RKP:n lähtökohtana sosiaaliturvan uudistamiselle on se, että työn vastaanottamisen tulee aina olla taloudellisesti kannattavaa. Samoilla linjoilla on Perussuomalaiset.

Kokoomukselle kannustinloukkujen purkaminen on keskeinen tavoite tulevalla hallituskaudella. Puolue haluaisi muun muassa uudistaa ansiosidonnaista ja muuttaisi muutoinkin työttömyysturvaa kannustavammaksi.

Erikoiskaupan yritysten toimintaympäristö

Puoluekyselyn jälkimmäiset kolme kysymystä liittyivät erikoiskaupan yritysten toimintaympäristöön ja tasapuoliseen kilpailuun. Kaikki kyselyyn vastanneet eduskuntaryhmät olivat ilahduttavan yksimielisiä ja kannattivat Erikoiskaupan liiton näihin teemoihin liittyviä esityksiä.

Erikoiskaupan liitto haluaa parantaa suomalaisten yritysten kilpailuasemaa kansainvälisessä verkkokaupassa. Tällä hetkellä EU:n ulkopuolisia toimijoita ei koske samat pelisäännöt esimerkiksi kierrätyksen ja pakkausmateriaalien osalta. Erikoiskaupan liitto esittää myös Tutkimus- kehitys- ja innovaatiotukien kohdentamista nykyistä vahvemmin kasvuhakuisille pk-yrityksille. Viimeisenä esityksenä puolueiden kantaa kysyttiin kansallisen hankkeen käynnistämisestä, jolla vahvistettaisiin kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta ja kivijalkakaupan toimintaedellytyksiä.
_{Taulukko 2: Eduskuntaryhmien vastaukset kaupan toimintaympäristöön liittyviin kysymyksiin.}

Tasapuoliset pelisäännöt kansainväliseen verkkokauppaan

Kaikki puoluekyselyyn vastanneet eduskuntaryhmät olivat täysin samaa mieltä Erikoiskaupan liiton tavoitteen kanssa liittyen tasapuolisiin pelisääntöihin verkkokaupassa.

Perussuomalaiset totesivat perusteluissa, että suomalaisten yritysten kansainvälinen kilpailukyky on puolueelle ensiarvoisen tärkeää. KD:n mielestä yhteiset eurooppalaiset säännöt suojaavat suomalaisia yrityksiä ja pitävät ne samalla viivalla muiden kanssa. Näiden sääntöjen tulee koskea myös EU:n ulkopuolisia yrityksiä. Puolueen mukaan ”muita maita tiukemmat ideologiapohjaiset säännöt syövät kilpailukykyämme ja heikentävät menestymisen mahdollisuuksiamme”.

Vasemmistoliitto painottaa, että ”samat reilut säännöt kaikille poistavat kilpailuedun niiltä vähemmistössä olevilta yrityksiltä, jotka perustavat toimintansa sosiaalisen sekä ilmasto- ja ympäristövastuun laiminlyönnille”. Puolueen mukaan tarvitaan EU:n tasoinen yritysvastuulaki.

Kokoomuksen mukaan tarvitaan tasainen pelikenttä, jotta kilpailu olisi reilua. Puolueen vastauksen mukaan Suomessa ”ei tule edistää sääntelyä, joka on olennaisesti rajoittavampaa kuin meille tuleva EU-tasoinen sääntely”. Kokoomus haluaa edistää aktiivisesti vastuullisuustavoitteita EU:ssa.

Vihreät peräänkuuluttaa reilua kilpailua: ”Jotta kaikilla on samat mahdollisuudet pärjätä kilpailussa, on sääntöjen oltava kaikille samat. Yhtenevät säännöt oikein toteutettuna ovat myös ympäristön etu.”

RKP korostaa EU:n roolia: ”Aktiivinen EU-politiikka on Suomen eduksi ja siksi siihen on panostettava. EU:n vapaakauppasopimukset kolmansien maiden kanssa ovat tärkeitä työkaluja tasaisen pelikentän luomiseksi eurooppalaisille yrityksille.”

Keskustan mukaan on selvää, että Suomen on toimittava EU:ssa aktiivisesti yritysten kilpailuympäristön tasapuolisuuden parantamiseksi. Puolue korostaa, että ”suomalaisten yritysten menestyminen myös verkkokaupassa on elintärkeää taloudellemme”. Keskusta haluaa lisäksi irrottaa kulutusta kertakäyttökulttuurista ja vahvistaa kierrätystä kaikin tavoin.

SDP:n mielestä on tärkeää, että ulkomaiset verkkokaupat, jotka toimivat esimerkiksi löysemmän ympäristösäätelyn maissa, eivät saa perusteetonta kilpailuetua. Puolueen mukaan ”vastuu pakkausten kierrätyksestä, tuotteiden turvallisuudesta ja ekologisuudesta ja niiden ja kierrätys ja/tai uudelleenkäyttö velvoitteet tulisi koskea kaikkia yrityksiä”.

Kohdistetaan TKI-rahoitusta pk-yrityksille

Kaikki puolueet tukivat myös Erikoiskaupan liiton esitystä TKI-rahoituksen kohdentamisesta kasvuhakuisille pk-yrityksille. Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit ja Vasemmistoliitto olivat esityksen kanssa täysin samaa mieltä. Muut puolueet olivat esityksestä jokseenkin samaa mieltä.

Kristillisdemokraatit suuntaisivat TKI-tukia nimenomaan kasvuhakuisille pk-yrityksille. Puolueen perustelujen mukaan ”pienet ja keskisuuret yritykset ovat juuri niitä yrityksiä, joissa uusia työpaikkoja ja innovaatioita syntyy”. KD muistuttaa, että investoivien pk-yritysten määrä on ollut pitkään laskusuunnassa.

Vasemmistoliitto näkee, että ”monet suuret yritykset tekevät TKI-toimintaa joka tapauksessa, eli yrityssektorin TKI-tukien suuntaaminen erityisesti pk-yrityksille on perusteltua”.

Perussuomalaisten mielestä oikea tapa kasvattaa työllisyyttä on pk-yritysten kasvun tukeminen.

Kokoomus näkee, että ”yritystukien tulee olla luonteeltaan uudistavia ja myös TKI-rahoituksen on kohdistuttava sellaisiin hankkeisiin ja yrityksiin, joilla on suurin potentiaali todelliseen muutokseen ja arvonlisään”. Verotuen soveltamisen osalta puolue kiinnittää huomiota tulkintaohjeiden selkeyden merkitykseen.

Sosialidemokraattien mielestä ”TKI-rahoituksen kokonaisvaltainen uudistamisen onnistuminen riippuu rahoituksen tarkoituksenmukaisesta suuntaamisesta erityisesti korkean lisäarvon innovaatioekosysteemeihin”. Puolueen mukaan ”tukea täytyy suunnata korkean t&k-tuottavuuden yrityksille, joilla on vahvin innovaatiokapasiteetti”.

Keskusta korostaa, että uusia innovaatioita voi syntyä missä päin tahansa Suomea. Puolueen mukaan ”yritysten, alueiden ja korkeakoulujen yhteistyötä tulee tiivistää, jotta ideat ja niiden kaupallistaminen kohtaavat”.

RKP:n mielestä ”tärkeintä on edistää kaikenkokoisten yritysten TKI-toimintaa”. Puolue korostaa, että ”innovaatiotoimintaa ei pidä rajoittaa vain isojen suuryritysten tehtäväksi, vaan myös pienemmiltä toimijoilta voi tulla mullistavia läpimurtoja”.

Vihreiden mielestä TKI-järjestelmässä on kaksi keskeistä kehityskohtaa, eli rahoituksen kasvattaminen ja kohdentuminen. Puolueen mielestä ”TKI-rahoituksen tulisi kohdentua nykyistä enemmän uudistaviin tukiin”.

Vahvistetaan kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta

Kyselyn viimeinen esitys liittyi kaupunkikeskustojen elinvoiman vahvistamiseen. Kaikki puolueet suhtautuivat lähtökohtaisesti myönteisesti esitykseen kansallisen hankkeen perustamisesta. Perussuomalaiset, Keskusta, Vihreät ja Kristillisdemokraatit olivat täysin samaa mieltä esityksen kanssa. Muut puolueet olivat jokseenkin samaa mieltä.

SDP korosti vastauksessaan, että asia kuuluu etupäässä kuntapäättäjien vastuulle. Puolueen mukaan valtio voi kuitenkin olla hankkeessa mukana.

RKP:n mielestä ”elinvoimaiset keskustat luovat positiivista tulevaisuudenuskoa, mitä meidän täytyy yhdessä rakentaa”.

Kokoomuksen mielestä asiaan tulee puuttua ensisijaisesti kaavoituksen keinoin. Puolue ei sulje kuitenkaan pois valtakunnallista hanketta, mikäli nähdään, että olemassa olevat käytännöt eivät parhaalla tavalla edistä tavoitetta.

Vasemmistoliiton näkökulmasta ”keskustojen elinvoimaisuutta lisätään parhaiten lisäämällä ihmisten liikkumatilaa keskustoissa ja keskustojen miellyttävyyttä esimerkiksi kävelykatuja ja kaupunkiluontoa lisäämällä”. Puolue korostaa, että ”kaupunkikeskustojen kehittäminen on tehtävä demokraattisesti kaikkien kaupunkilaisten ehdoilla”.

Kristillisdemokraatit näkevät, että ”toimenpiteitä tarvitaan muun muassa kaavoituksessa, hyvässä saavutettavuudessa ja kaupunkien tapahtumakulttuurissa”. Puolue nostaa esille myös lapsiperheille suunnattujen kauppojen, palveluiden ja tapahtumien merkityksen.

Vihreät haluavat, että kaupunkipolitiikka näkyisi nykyistä paremmin seuraavassa hallitusohjelmassa. Puolue painottaa, että ”kaupunkikeskustojen elinvoima on tärkeä tavoite, jonka tavoittelemisessa laaja yhteistyö yrityselämän kanssa on tarpeen”.

Erikoiskaupan liiton kysely toteutettiin 22.2.–20.3. Kysely lähetettiin kaikille vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen muodostetuille eduskuntaryhmille.

Eduskuntaryhmien vastaukset perusteluineen

Erikoiskaupan liiton vaalitavoiteohjelma