Näkökulma

Juhana Brotherus: Suomenkin talous kääntyy kasvuun kuluttajien vedolla – mutta milloin?

Juhana Brotherus: Suomenkin talous kääntyy kasvuun kuluttajien vedolla – mutta milloin?

Pääekonomisti Juhana Brotherus näkee kuluttajien luottamuksen palautumisen olevan ajan kysymys.
Teksti Juhana Brotherus, Kuva: Jetro Stavén
Share

8.5.2024

Share

Mikä kuluttajia mietityttää kysyy Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus vieraskynässään? Murheelliset talousnäkymät voivat Brotheruksen mielestä kirkastua nopeastikin.


Suomen talous tarpoo pitkittyneessä taantumassa. Kesästä 2022 lähtien talous on supistunut viitenä vuosineljänneksenä edellisestä kuudesta, ja näkymät ovat murheelliset myös alkuvuoden 2024 osalta. Samaan aikaan talous kasvaa kiivaasti USA:ssa ja euroalueellakin kohtuullisesti. Talouden vahva veto muissa länsimaissa nojaa yksityiseen kulutukseen, mikä näkyy palvelualojen vahvana vetona. Muissakin maissa teollisuus supistuu ja rakentaminen on vaikeuksissa korkeiden korkojen kanssa. Meillä kuitenkaan kuluttajat eivät ole pitäneet kasvua yllä muiden sektoreiden vaikeuksista huolimatta, vaan viime aikoina jopa palvelualat ovat kääntyneet loivaan laskuun. Palvelualojen pk-yrittäjiä ja koko kansantaloudesta huolehtivia ekonomisteja askarruttaa: mikä kuluttajia mietityttää?

Mieli on nyt maassa monella, mikä näkyy kuluttajaluottamuksen sysisynkkinä lukemina. Yhtä pessimististä tunnelmaa ei ole nähty kuin lamavuosina tai pandemian jälkimainingeissa. Kuitenkin nyt kuluttajien taloustilanne on monella mittarilla mainio tai vähintäänkin mukiinmenevä. Työllisyys on korkealla, palkat paranevat, inflaatio hidastuu ja tuloverotus keskiluokalla kevenee, joten ostovoima kasvaa laajalti. Korotkin ovat kääntyneet laskuun, 12kk euriborin huippulukemista viime syksyltä on tultu noin puoli prosenttiyksikköä alaspäin ja lisälaskua povataan laajasti. Osakemarkkinoilla tunnelma on myönteinen, mikä ilahduttaa pörssisäästäjiä. Asuntomarkkinoilla on kuitenkin ankeaa.

Asuntojen hinnat ovat laskeneet yli 10 prosenttia. Lasku on suurin ja laajin sitten 1990-luvun laman, jolloin toki syöksy oli moninkertaista. Kuitenkin asuntojen hintalasku tarkoittaa, että moni kotitalous kokee itsensä aiempaa köyhemmäksi. Taloustieteilijöiden tutkimukset vahvistavat, että varallisuuden arvon lasku saa kuluttajat säästöliekille. Tämän varallisuusvaikutuksen merkitys kotitalouksien tunnelmaan voi olla yllättävän iso, mikä näkyy myös pk-yrityksissä. Iskua syventää kuluttajien vähäinen kriisinsietokyky. Osaa kotitalouksista huolettavat myös julkisen talouden tehdyt ja tulevat sopeutustoimet, mikä näkyi alkuvuonna eläkeläisten luottamusmittarissa. Hallitus ei silti voi jättää julkisen talouden kestävyysvajetta korjaamatta.

Viimeiseen neljään vuoteen kotitalouksia ovat ahdistaneet pandemia, energiakriisi, Venäjän uhka ja asuntojen arvon sukeltaminen. Perusturvallisuutta on koeteltu ja kuluttajat ovat reagoineet pitämällä kiinni lompakosta. Kriisit kyllä unohtuvat vähitellen ja samalla suuri osa kuluttajista huomaa, että tileille kertyy viime vuotta enemmän käytettävissä olevia tuloja ja leikkaukset jäivät pelkoja pienemmiksi esimerkiksi eläkkeisiin. Vähitellen myös suomalaiset suuntaavat ostoksille, mutta odottavan aika on palvelualan pk-yrittäjälle pirullisen pitkä. Korkojen lasku ja asuntomarkkinoiden vakautuminen voivat muuttaa mielet nopeastikin kuluvan vuoden aikana. Muut länsimaat ovat jo kaupoilla, kohta on myös meidän vuoromme.

Suomen Yrittäjien talous- ja veroasioista vastaava johtaja ja pääekonomisti Juhana Brotherus on aiemmin toiminut muun muassa luottolaitos Hypon pääekonomistina.