Asia:  VN/26258/2026

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetun lain muuttamisesta

Yleistä esityksen tavoitteista

Pidämme perusteltuna tavoitetta parantaa yritystukien vaikuttavuutta ja kohdentaa julkista rahoitusta hankkeisiin, jotka vahvistavat pitkän aikavälin kasvua ja tuottavuutta Suomessa. Näkemyksemme mukaan on kuitenkin tärkeää, että tukikriteerien uudistuksessa otetaan huomioon eri toimialojen erilaiset lähtökohdat.

Erikoiskauppa poikkeaa rakenteeltaan monista tukia tyypillisesti saavista toimialoista: se on pääosin pk-yritysvaltaista ja työvoimavaltaista. Erikoiskaupan kannattavuus on monilla toimialoilla tiukka, minkä vuoksi kustannusten nousua on vaikea kattaa yritysten omista marginaaleista. Tämä on syytä huomioida lakiuudistuksessa, jotta uudistus ei käytännössä ohjaa tukia pois erikoiskaupalle merkityksellisistä tukimuodoista.

Hallinnollinen taakka pk-yrityksille

Esityksen mukainen lain 4 §:ään lisättävä velvoite selvittää tuettavan kohteen tapahtuminen Suomessa ja arvioida hankkeen taloudelliset vaikutukset, lisäävät tuenhakijoiden selvitys- ja raportointivelvollisuutta. Esityksen yritysvaikutusten arvioinnissa tämä tunnistetaan, mutta vaikutusta pk-yritysten hallinnolliseen taakkaan ei ole eritelty yrityskoon mukaan.

Pidämme tärkeänä, että vaikutusarviointien tietopyynnöt mitoitetaan hakijan ja hankkeen kokoon nähden oikeasuhtaisiksi, jotta pienten erikoiskaupan yritysten tuenhaku ei muutu suhteettoman raskaaksi verrattuna esimerkiksi suurten teollisuus- tai t&k-hankkeiden hakijoihin, joilla on tyypillisesti enemmän resursseja vaikutusarviointien laatimiseen.

Yksityisen pääoman edellytys ja erikoiskaupan rahoitusrakenne

Esityksessä painotetaan hankkeita, joihin sisältyy merkittävässä määrin yksityistä rahoitusta. Tuki-intensiteetin alentamista käytetään keinona vahvistaa yksityisen pääoman osuutta. Erikoiskaupan toimialalla pääomarakenne poikkeaa esimerkiksi teknologia- tai teollisuussektorista: yksityisen riskipääoman tai sijoittajarahoituksen saatavuus on rajallisempaa, ja investoinnit - kuten digitalisaatio, myymäläverkoston uudistaminen tai energiatehokkuusinvestoinnit - rahoitetaan tyypillisesti yrityksen omalla kassavirralla ja pankkirahoituksella.

Jos yksityisen pääoman osuutta käytetään kokonaisarvioinnissa yhtenäisenä mittarina toimialasta riippumatta, riskinä on, että erikoiskaupalle merkitykselliset tukimuodot käyvät tosiasiassa vaikeammin saavutettaviksi. Katsomme, että kriteerin soveltamisessa tulisi säilyttää tukiviranomaisen harkintavalta ottaa huomioon toimialakohtaiset rahoitusrakenteen erot.

Vaikuttavuuskriteerin tulkinta kaupan alalla

Esityksen mukaan tukia kohdennetaan jatkossa vaikuttavampiin hankkeisiin ja niiden aikaansaamiin myönteisiin taloudellisiin vaikutuksiin, joita kuvataan muun muassa viennin, liikevaihdon ja arvonlisän kasvuna.

Erikoiskaupan yritysten myönteiset vaikutukset ilmenevät usein toisenlaisina: paikallisena työllisyytenä, kauppapaikkojen ja kaupunki- ja taajamakeskustojen elinvoimana sekä palveluiden saatavuutena eri puolilla Suomea. Esitämme, että vaikuttavuutta arvioitaessa huomioitaisiin myös nämä alueelliset ja työllisyysvaikutukset, jotta tukikriteerit eivät ohjaa julkista rahoitusta yksipuolisesti vienti- ja tuotantopainotteisille toimialoille erikoiskaupan kaltaisten palvelu- ja lähikauppatoimialojen kustannuksella.

Verotukien saattaminen lausuntomenettelyn piiriin

Pidämme myönteisenä, että yritystukineuvottelukunnan lausuntomenettely laajennetaan koskemaan myös verotukia. Tämä lisää tuen edellytysten johdonmukaista arviointia tukimuodosta riippumatta. Koska verotukiin liittyvät aloitteet ovat usein aikataulultaan sidottuja esimerkiksi budjettiprosessiin, pidämme tärkeänä, että lausuntomenettelyn kesto ja menettelytavat verotukien osalta määritellään selkeästi, jottei menettely tarpeettomasti viivästytä toimialalle merkityksellisten verotukiehdotusten etenemistä.

Suosituksemme

Erikoiskaupan liitto esittää, että vaikutusarviointeja koskevat tietopyynnöt mitoitetaan hakijan ja hankkeen kokoon nähden oikeasuhtaisiksi, jotta pk-yritysten hallinnollinen taakka ei kasva kohtuuttomasti. Yksityisen pääoman osuutta koskevaa kriteeriä tulisi soveltaa harkinnanvaraisesti ja toimialakohtaiset rahoitusrakenteen erot huomioiden, ei yhtenäisenä mittarina kaikille toimialoille.

Vaikuttavuuden arvioinnissa tulisi ottaa taloudellisten vaikutusten ohella huomioon myös alueellinen elinvoima ja työllisyys, jotta erikoiskaupan kaltaiset palvelutoimialat eivät jää tukikriteereissä heikompaan asemaan. Lisäksi verotukia koskevan lausuntomenettelyn aikataulut ja menettelytavat tulisi määritellä selkeästi, jotta menettely ei viivästytä aikataulultaan sidottuja verotukiehdotuksia.