Erikoiskaupan liiton lausunto työ- ja elinkeinoministeriön virkapuheenvuoron valmisteluun

Asia: VN/12247/2026

Työ- ja elinkeinoministeriön virkapuheenvuoron valmistelu

Elinkeinoelämä uudistuu ja alueiden elinvoima vahvistuu

1. Ongelma / haaste

Kaupan alan ja erikoiskaupan eri toimialojen merkitys Suomen kansantaloudelle on merkittävä. Kaupan ala työllistää yhteensä noin 300 000 suomalaista ja on merkittävä verotulojen lähde. Erikoiskaupan puolella toimii yli 30 000 yritystä ja ne työllistävät yli 100 000 suomalaista. Kaupan yritykset tarjoavat suomalaisille keskeisiä palveluita ja tuovat elinvoimaa koko Suomeen.

Erikoiskaupan liitto painottaa, että kauppa on tunnistettava nykyistä vahvemmin kasvun, työllisyyden, palveluinnovaatioiden ja alueellisen elinvoiman toimialana. Erikoiskauppa ei ole vain kulutuskysynnän loppupää, vaan se kytkee yhteen tuoteosaamisen, palvelut, digitaaliset myyntikanavat, maahantuonnin, logistiikan, huollon, korjaamisen ja asiakastyön.

2. Ongelma / haaste

Erikoiskaupan alalla on merkittävää kasvupotentiaalia, joka tulisi huomioida nykyistä paremmin elinkeinopolitiikassa. Suomessa on vahvaa suunnitteluosaamista ja hyviä brändejä, mutta tuotteiden ja brändien kaupallisessa hyödyntämisessä olemme jääneet jälkeen esimerkiksi Ruotsista ja Tanskasta. Näissä maissa kaupan ja brändien merkitys on tunnistettu elinkeinopolitiikassa ja niiden menestymisen edellytyksiin on panostettu.

Kaupan ala tulee tunnistaa omana kasvun, uudistumisen ja investointien toimialana. Erikoiskauppa kehittää palvelu- ja digiliiketoimintaa, rakentaa asiakaskokemuksia, tuo tuotteita markkinoille, tarjoaa asiantuntijapalveluita ja luo elinvoimaa kaupunkikeskustoihin, matkailualueille ja eri puolille Suomea.

3. Ongelma / haaste

Erityisen tärkeää on varmistaa reilut kilpailuolosuhteet kotimaisille ja EU:n alueella toimiville yrityksille suhteessa EU:n ulkopuolisiin verkkokauppoihin ja alustoihin. Suomen tulee vaikuttaa aktiivisesti EU:ssa siihen, että EU:n ulkopuoliset toimijat noudattavat samoja tuoteturvallisuus-, kuluttajansuoja-, vero-, tulli-, ympäristö- ja vastuullisuusvelvoitteita kuin suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset. Reilu kilpailu on kasvun, investointien ja työllistämisen perusedellytys.

Erikoiskaupan yritykset ovat usein pk-yrityksiä, joille raportointi-, lupa-, vero-, vastuullisuus- ja työnantajavelvoitteiden kumuloituminen muodostaa todellisen kasvun esteen. Elinkeinopolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi tulee asettaa sääntelyn ennakoitavuus, yritysvaikutusten arvioinnin vahvistaminen ja pk-yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen. Jokaisen uuden velvoitteen yhteydessä tulee arvioida vaikutukset kaupan alan pk-yrityksiin, työllistämiseen ja investointikykyyn.

Alueiden elinvoiman vahvistaminen edellyttää kaupallisesti toimivia kaupunkikeskustoja. Erikoiskaupan kivijalkamyymälät, palvelut, ravintolat, kulttuuri ja matkailu muodostavat yhdessä keskustojen vetovoiman. Yritysten sijoittumis- ja investointipäätöksiin vaikuttavat ostovoiman ja asiakasvirtojen lisäksi turvallisuus, saavutettavuus, liikennejärjestelyt ja toimiva kaupunkiympäristö. Valtion elinkeino-, liikenne-, turvallisuus- ja matkailupolitiikassa tulee tunnistaa kaupunkikeskustojen merkitys yritystoiminnan, työllisyyden ja alueellisen elinvoiman kannalta.

TKI- ja digitalisaatiopolitiikan tulee olla toimialaneutraalia ja saavutettavaa myös kaupan alan yrityksille. Erikoiskaupan kasvu syntyy yhä useammin digitaalisista palveluista, monikanavaisesta kaupasta, tekoälyn hyödyntämisestä, datasta, logistiikan kehittämisestä, asiakaskokemusinnovaatioista ja uusista palvelumalleista. Julkisten TKI-välineiden tulee tukea myös näitä uudistumisen muotoja, ei ainoastaan teollista tuotekehitystä.

3. Ratkaisu ongelmaan / haasteeseen

Erikoiskaupan liitto pitää tärkeänä, että vaalikaudella 2019-2023 valmisteltu valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta päivitetään ja käsitellään asianmukaisesti vuonna 2027 alkavalla vaalikaudella. Selonteon useista hyvistä toimenpide-ehdotuksista osa on edistynyt tai valmistelussa, mutta kokonaisuudessaan selonteon suosituksia ei ole pantu täytäntöön.

Työllisyys kasvaa ja osaavan työvoiman saatavuus paranee

1. Ongelma / haaste

Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite työllisyyden kasvusta ja osaavan työvoiman saatavuuden parantamisesta on erikoiskaupan kannalta keskeinen. Kauppa on yksi Suomen suurimmista yksityisistä työllistäjistä, ja erikoiskauppa tarjoaa työpaikkoja niin asiakaspalvelussa, myynnissä, logistiikassa, digitaalisissa kanavissa, maahantuonnissa, tuotetiedon hallinnassa kuin huolto- ja korjauspalveluissakin.

Erikoiskaupan osaamistarpeet monipuolistuvat nopeasti. Perinteisen myynti- ja asiakaspalveluosaamisen rinnalla korostuvat digitaalinen myynti, monikanavainen asiakaspalvelu, tuoteturvallisuus, vastuullisuus, kiertotalous, huolto- ja korjauspalvelut, kansainväliset hankintaketjut, dataosaaminen ja tekoälyn hyödyntäminen. Nämä osaamistarpeet tulee tunnistaa työvoima-, koulutus- ja jatkuvan oppimisen politiikassa.

2. Ongelma / haaste

Kaupan alan koulutuspolkujen tulee vastata paremmin alan muutosta. Ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen ja jatkuvan oppimisen ratkaisuissa on huomioitava kaupan palvelu-, digi-, vastuullisuus- ja teknologiaosaaminen. Erikoiskaupan yritykset tarvitsevat osaajia, jotka ymmärtävät sekä tuotteen että palvelun, fyysisen ja digitaalisen myyntikanavan sekä asiakkaan muuttuvat odotukset.

3. Ongelma / haaste

Työllisyyden kasvua tukee myös se, että palvelujen ostamisen kannustimet ovat kunnossa. Kotitalousvähennyksen kehittämisellä voidaan vahvistaa kotimaista palvelukysyntää, työllistää yrityksiä ja tukea tuotteiden huoltoa, korjaamista, asentamista ja käyttöiän pidentämistä. Kotitalousvähennystä tulisi kehittää niin, että se tukee nykyistä paremmin myös erikoiskaupan palveluita, kuten asennusta, huoltoa, korjaamista, suunnittelua, käyttöönottoa ja varaosapalveluita.

Lisäksi erikoiskaupan työllisyyden ja kivijalkakaupan toimintaedellytysten kannalta on tärkeää huolehtia kaupan turvallisuudesta. Häiriökäyttäytyminen, myymälävarkaudet ja henkilöstöön kohdistuva uhka heikentävät alan houkuttelevuutta, yritysten kannattavuutta ja keskustojen vetovoimaa. Yrityslähestymiskiellon kaltaiset keinot tukevat työturvallisuutta ja kaupan toimintaedellytyksiä.

Puhtaat investoinnit edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista

1. Ongelma / haaste

Erikoiskaupan näkökulmasta puhtaat investoinnit eivät tarkoita vain suuria teollisia hankkeita, vaan myös kulutustuotteiden korjaamista, huoltoa, vuokrausta, varaosia, uudelleenkäyttöä, energiatehokkuutta ja kestävää kuluttamista. Tuotteiden käyttöiän pidentäminen ja korjauspalvelujen kehittäminen vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja synnyttävät samalla kotimaista palveluliiketoimintaa.

Vihreän siirtymän onnistuminen edellyttää, että kuluttajien ja kotitalouksien mahdollisuuksia tehdä kestäviä valintoja vahvistetaan. Energiaremontit, lämmitysjärjestelmien uusiminen, sähköautojen latausratkaisut, aurinkopaneelit, energiatehokkaat ikkunat ja ovet, kodin sähköistymisen ratkaisut sekä laitteiden huolto ja korjaus ovat konkreettisia esimerkkejä investoinneista, joissa erikoiskauppa on olennainen osa ratkaisua.

2. Ongelma / haaste

Kotitalousvähennystä ja muita kannustimia tulisi kehittää tukemaan korjaamista, huoltoa, asennuksia, suunnittelutyötä ja energiaremontteja. Näin voidaan vahvistaa sekä ilmastotavoitteiden saavuttamista että kotimaista työllisyyttä ja yritystoimintaa. Kestävän kulutuksen politiikassa on tunnistettava, että erikoiskaupan yritykset tarjoavat ratkaisuja, joilla tuotteiden elinkaarta pidennetään ja materiaalien käyttöä tehostetaan.

3. Ongelma / haaste

Puhtaat investoinnit edellyttävät myös toimivaa sääntelyä. Vastuullisuus-, tuoteturvallisuus-, ekosuunnittelu- ja tuotetietovaatimusten tulee olla selkeitä, ennakoitavia ja pk-yrityksille toteuttamiskelpoisia. Erityisesti digitaalisten tuotepassien, ympäristöväitteiden, korjausoikeuden ja muiden uusien EU-velvoitteiden toimeenpanossa on huolehdittava siitä, ettei hallinnollinen taakka muodostu esteeksi pk-yritysten kasvulle tai vihreän siirtymän käytännön toteuttamiselle.

Erikoiskauppa voi olla vihreän siirtymän käytännön toteuttaja: se tuo markkinoille kestävämpiä tuotteita, neuvoo kuluttajia, tarjoaa varaosia ja huoltoa, kehittää kiertotalouspalveluja ja mahdollistaa energiatehokkaita ratkaisuja kotitalouksille. Tämän roolin tulee näkyä myös elinkeino-, ilmasto-, TKI- ja kuluttajapolitiikan välineissä.