20.08.2026

Erikoiskaupan liiton lausunto mittauslaitelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta sekä kuluttaja-asiain neuvottelukunnasta annetun asetuksen kumoamisesta

Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi mittauslaitelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta sekä kuluttaja-asiain neuvottelukunnasta annetun asetuksen kumoamisesta

Asia:  VN/35728/2025

Lausunnonantajan lausunto

Yleiset huomiot

Erikoiskaupan liitto pitää hallinnon keventämistä ja sidosryhmäyhteistyön joustavoittamista kannatettavina tavoitteina. Esitystä ei kuitenkaan tule viedä eteenpäin siten, että neuvottelukunnat lakkautetaan ennen korvaavan toimintamallin valmistumista. Korvaavan mallin sisältö, vastuut, osallistujat ja käyttöönoton aikataulu on määriteltävä viimeistään hallituksen esityksen jatkovalmistelussa, ja mallin on oltava käytössä lain tullessa voimaan.

Erikoiskaupan liitto ymmärtää esityksen tavoitteen vähentää nimeämis- ja asettamismenettelyihin liittyvää hallinnollista työtä, poistaa päällekkäisyyksiä ja mahdollistaa nykyistä joustavammat yhteistyötavat. Neuvottelukuntien toimintaa on ollut perusteltua arvioida kriittisesti, ja toimintatapoja voidaan uudistaa.

Neuvottelukuntien merkitystä ei kuitenkaan tule arvioida vain niiden kokousmäärien tai muodollisen hallinnointityön perusteella. Niiden keskeinen arvo on ollut ennakoitavassa ja jatkuvassa vuoropuhelussa ministeriön, valvovien viranomaisten, elinkeinoelämän, kuluttajien ja muiden sidosryhmien välillä. Vakiintunut rakenne on mahdollistanut sen, että sääntelyn käytännön vaikutuksia ja valvonnassa havaittuja ongelmia on voitu käsitellä ennen kuin ne muodostuvat yrityksille, kuluttajille tai viranomaisille laajemmiksi ongelmiksi.

Luonnoksessa korvaava toimintamalli jätetään kokonaan myöhemmin valmisteltavaksi. Tämän vuoksi ei ole vielä mahdollista arvioida luotettavasti, säilyvätkö nykyisen yhteistyön olennaiset hyödyt tai syntyykö sidosryhmäyhteistyöhön katkos. Pelkkä viittaus viranomaisten yleisiin tiedottamis-, kuulemis- ja osallistamisvelvoitteisiin ei korvaa jatkuvaa, kaksisuuntaista ja ennakoivaa yhteistyötä. Lausuntokierros yksittäisestä säädöshankkeesta toteutuu yleensä liian myöhään korjaamaan valmistelun lähtökohtia tai tukemaan Suomen ennakkovaikuttamista EU:ssa.

Neuvottelukuntien merkitys erikoiskaupalle

Erikoiskaupan liitto on ollut mukana muun muassa kuluttajaturvallisuusasiain-, sekä vaatimustenmukaisuuden arviointiasiain neuvottelukunnan työssä aiemmilla kausilla. Kokemus on osoittanut, että neuvottelukunnat ovat tarjonneet toimivan yhteyden tuotteiden ja palvelujen turvallisuutta koskevan sääntelyn, valvonnan ja yritysten arjen välille. Erikoiskaupan toimialojen ja yritysten näkökulmasta yhteistyön arvo liittyy erityisesti sääntelyn tulkintojen yhdenmukaisuuteen, oikea-aikaiseen tiedonsaantiin sekä siihen, että valvonnassa ja toimeenpanossa havaittuja käytännön ongelmia voidaan käsitellä yhdessä.

Tarve tällaiselle yhteistyölle ei ole vähenemässä. Tuoteturvallisuutta, markkinavalvontaa, vaatimustenmukaisuutta, kiertotaloutta ja digitaalista kaupankäyntiä koskeva EU-sääntely lisääntyy ja muuttuu nopeasti. Samalla EU:n ulkopuolelta suoraan kuluttajille suuntautuva verkkokauppa haastaa valvonnan vaikuttavuutta ja tasapuolisia kilpailuolosuhteita. Erityisesti pienille ja keskisuurille erikoiskaupan yrityksille toimialajärjestöjen kautta toteutuva vuoropuhelu on käytännössä keskeinen tapa saada tietoa ja tuoda esiin sääntelyn vaikutuksia.

Korvaavan toimintamallin vähimmäisvaatimukset

Jos neuvottelukunnat lakkautetaan, korvaavan mallin tulee turvata vähintään seuraavat elementit:

  • Jatkuvuus: uusi malli päätetään, kuvataan julkisesti ja otetaan käyttöön ennen neuvottelukuntia koskevien säännösten kumoamisen voimaantuloa. Yhteistyöhön ei saa syntyä katkosta.
  • Säännöllisyys ja ennakoitavuus: yhteistyö ei saa perustua vain yksittäisiin, viranomaisen harkinnan mukaan järjestettäviin kuulemisiin. Tarvitaan säännöllinen kokousrytmi, ennakolta tiedossa oleva vuosikello ja mahdollisuus käsitellä myös sidosryhmien esiin nostamia asioita.
  • Edustavuus: mukana tulee olla kattavasti yrityksiä ja toimialoja edustavat järjestöt, kuluttajien edustus sekä keskeiset viranomaiset. Mallissa on huomioitava myös pk-yritysten ja erikoistuneiden toimialojen näkökulmat.
  • Kaksisuuntainen tiedonkulku: mallin tulee tukea sekä viranomaistiedon välittämistä yrityksille että yritysten käytännön havaintojen välittymistä sääntelyn, ohjeistuksen ja valvonnan kehittämiseen.
  • Varhainen EU-vaikuttaminen: valmisteluun tulee sisältyä kanava, jossa tulevia EU-aloitteita ja kansallisia kantoja voidaan käsitellä riittävän aikaisin.
  • Selkeä vastuutaho ja avoimuus: ministeriön tulee nimetä yhteistyön koordinoinnista vastaava taho, julkaista toimintaperiaatteet ja huolehtia siitä, että käsitellyistä asioista sekä jatkotoimista jää riittävä yhteinen tieto.
  • Seuranta: uuden mallin toimivuudelle tulee asettaa tavoitteet ja mittarit, ja sen vaikutukset sidosryhmien osallistumiseen, tiedonkulkuun ja viranomaistyön tehokkuuteen tulee arvioida viimeistään kahden vuoden kuluttua käyttöönotosta.

Vaikutusten arviointia on täydennettävä

Luonnoksessa arvioidaan, ettei ehdotuksella ole merkittäviä yritys-, viranomais-, yhteiskunnallisia tai taloudellisia vaikutuksia. Johtopäätös on ennenaikainen, koska korvaavan toimintamallin sisältöä ei ole kuvattu. Vaikutukset riippuvat ratkaisevasti siitä, onko uusi yhteistyö säännöllistä, kattavaa ja riittävästi resursoitua vai jääkö yhteydenpito satunnaiseksi.

Jatkovalmistelussa tulee arvioida erikseen ainakin tiedonkulun mahdollinen heikkeneminen, pk-yritysten osallistumismahdollisuudet, sääntelyn toimeenpanon yhdenmukaisuus, EU-ennakkovaikuttamisen edellytykset sekä viranomaisten uuden koordinointitehtävän resurssitarve. Myös neuvottelukuntakohtaiset erot on otettava huomioon: yksi yleinen yhteistyömalli ei välttämättä riitä teknisesti tai toimialakohtaisesti eriytyneiden kysymysten käsittelyyn.

Johtopäätös

Erikoiskaupan liitto ei vastusta neuvottelukuntarakenteen uudistamista. Lakkauttamisen hyväksyttävyyden edellytyksenä on kuitenkin, että korvaava sidosryhmäyhteistyön malli valmistellaan yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa, kuvataan hallituksen esityksessä riittävän konkreettisesti ja otetaan käyttöön ilman siirtymäkatkosta.