Tuore kotitalousvähennystutkimus osoittaa, että kotitalousvähennys ohjaa merkittävästi suomalaisten palveluostoja ja sen heikennys näkyy käyttäytymisessä. Vuoden 2025 alussa voimaan tullut leikkaus on saanut lähes 40 prosenttia vähennykseen oikeuttavia palveluja ostaneista vähentämään ostojaan. Erikoiskaupan liitto esittää kotitalousvähennyksen vahvistamista ja yksinkertaistamista.

Kotitalousvähennys 2026 -tutkimuksen mukaan 38 % kuluttajista kertoo kotitalousvähennyksen vaikuttavan päätökseen ostaa palveluja. Heistä peräti 56 % olisi jättänyt tai jättäisi jonkin palvelun ostamatta ilman vähennystä.

Vuoden 2025 alussa toteutettu kotitalousvähennyksen heikennys on jo muuttanut käyttäytymistä: 39 % kotitalousvähennystä viimeisen viiden vuoden aikana käyttäneistä kertoo vähentäneensä vähintään jonkin verran vähennykseen oikeuttavien palvelujen ostamista vähennyksen pienentyessä.

Lähes puolet lisäisi ostoja, jos vähennys kasvaisi

Kotitalousvähennyksen leikkauksen vaikutukset eivät rajoitu vain palveluyrityksiin. Erikoiskaupan kannalta keskeinen havainto on, että vähentyneeseen palvelukysyntään kytkeytyy suoraan myös materiaalien, laitteiden, varaosien, kalusteiden, suunnittelun ja asiantuntijapalvelujen kysyntä. Kun remontit lykkääntyvät tai jäävät tekemättä, se heijastuu koko arvoketjuun.

”Kotitalousvähennys ei ole vain kotisiivousetu – se on koko erikoiskaupan ekosysteemin kasvuväline. Kun kuluttaja tilaa asennuksen, huollon tai remontin, hän ostaa samalla tuotteita, materiaaleja ja asiantuntijuutta erikoiskaupasta”, toteaa Erikoiskaupan liiton edunvalvontajohtaja Jukka Ropponen.

Jos vähennyksen määrä kasvaisi, niin 47 % kuluttajista lisäisi vähintään melko todennäköisesti kotitalousvähennykseen oikeuttavien palvelujen käyttöä. Lisäys kohdistuisi laajasti juuri niihin palveluihin, jotka kytkeytyvät suoraan erikoiskaupan myyntiin: keittiö-, kylpyhuone- ja saunaremontteihin, julkisivu-, katto-, ikkuna- ja oviremontteihin, energiaremontteihin, putki-, sähkö- ja ilmanvaihtoasennuksiin, pihatöihin sekä tietokoneiden ja verkkolaitteiden kotiasennuksiin.

”Kevään kehysriihessä päätetty määräaikainen korotus on hyvä alku, mutta se ei riitä. Tarvitsemme pysyvän, riittävän ja selkeän kotitalousvähennyksen, joka kannustaa korjaamiseen, huoltoon ja energiaremontteihin ilman jatkuvaa epävarmuutta tuen tasosta”, sanoo Ropponen.

Kuluttajien suurin este ei ole kielteinen suhtautuminen vähennykseen vaan sen monimutkaisuus. 44 % kuluttajista kertoo, että vähennyksen käyttöä lisäisi eniten se, että alennus näkyisi suoraan laskussa eikä sitä tarvitsisi hakea itse. Lisäksi 30 % toivoo laajempaa palveluvalikoimaa vähennyksen piiriin ja 27 % selkeämpiä ohjeita siitä, mitkä palvelut ylipäätään kuuluvat vähennyksen piiriin.

Energiaremontit ja vihreä siirtymä erityisen herkkiä tukipolitiikalle

Tutkimuksen yksi tärkeimmistä havainnoista koskee energiaremontteja. Valtion korjaustuki lisäisi 48 %:lla kuluttajista energiaremontin toteuttamistodennäköisyyttä vähintään jonkin verran. Tämä koskee aurinkopaneeleja, sähköautojen latauslaitteita, lämmitysjärjestelmiä, ikkunoita, ovia, ilmanvaihtoa ja sähkötekniikkaa. Kotitalousvähennys on siten myös kiertotalouden, energiatehokkuuden ja kotimaisen palveluliiketoiminnan edistämisen väline.

Kotitalousvähennys kasvun ja kiertotalouden välineeksi 

Erikoiskaupan liitto esittää kotitalousvähennyksen vahvistamista ja laajentamista kattamaan nykyistä paremmin erikoiskaupan palvelut: tuotteiden asennus, huolto, korjaaminen, käyttöönotto, suunnittelu, varaosapalvelut ja energiaremontit.

”Vähennyksen tason tulisi olla vakiintunut, pitkäjänteinen ja riittävä tuki luo todellisia kasvuedellytyksiä”, toteaa Ropponen.

Kotitalousvähennystutkimus 2026, tiivistelmä

Tietoa tutkimuksesta

Kotitalousvähennys 2026 -tutkimuksen toteutti Verian RASI ry:n, Erikoiskaupan liitto ETU ry:n, Suomen Yrittäjien, Suomen Yrittäjänaisten, Omakotiliiton, Kiinteistötyönantajien, Talotekniikkaliiton, Hyvinvointiala Hali ry:n, Sähköteknisen kaupan liitto STK:n sekä Puuteollisuuden toimeksiannosta.

Kuluttajatutkimuksen aineisto kerättiin Verianin käyttämässä vastaajapaneelissa 30.1.–8.2.2026, ja siihen vastasi 2087 suomalaista. Tulokset on painotettu edustamaan 18 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään ± 2,2 prosenttiyksikköä.