Kaupunkikeskustojen elinvoimaluku laski Suomessa kolmen vuoden tarkastelujaksolla keskimäärin 3,75 prosenttia, ja vapaiden liiketilojen osuus nousi 11 prosenttiin. Kehitys on selvästi eriytyneempää kuin ennen: suuret kaupungit vahvistuvat, pienet hiipuvat.

Elävät Kaupunkikeskustat ry:n laskentamenetelmällä kerätyt tiedot kattavat 29 suomalaista kaupunkikeskustaa. Elinvoimaluku on laskenut kolmen vuoden tarkastelujaksolla (2023–2026) keskimäärin 3,75 prosenttia. Samaan aikaan vapaiden liiketilojen osuus on kasvanut 9,8 prosentista 11,0 prosenttiin.

Isojen kaupunkien osalta elinvoimalukua tarkastelujakson aikana kasvattivat Helsinki, Tampere ja Turku. Pienissä kaupungeissa tilanne on elinvoimalaskennan mukaan selvästi vaikea. Kolmessa vuodessa elinvoimaluku on heikentynyt pienien kaupunkien ryhmässä 28,6 prosenttia. Lauantaisin palvelevien liiketilojen osuus laski vastaavalla ajalla keskimäärin lähes kuusi prosenttiyksikköä.

”Luvut heijastavat kaupan rakennemuutosta, joka on ollut käynnissä jo pitkään. Kuluttajien muuttuvat tottumukset koettelevat erityisesti pieniä keskustoja, joilla ei ole yhtä suurta kykyä houkutella uusia toimijoita tai investointeja”, kommentoi Erikoiskaupan liiton toimitusjohtaja Jenni Homer ja jatkaa:

”Tyhjenevät liiketilat eivät ole vain kaupallinen ongelma, vaan ne nakertavat koko keskustan vetovoimaa. Paikallistasolla pitää olla aktiivinen rooli keskustan kehittämisessä sen sijaan, että odotetaan markkinoiden korjaavan tilanteen.”

Neljä tulevaisuutta kaupunkikeskustoille – valinnat tehdään nyt

Kevään aikana Erikoiskaupan liitto on toteuttanut skenaariotyön, joka hahmottaa neljä vaihtoehtoista tulevaisuutta Suomen kaupunkikeskustoille kymmenen vuoden päähän. Skenaariot rakentuvat kahden muuttujan varaan: kuinka saumattomasti verkkokauppa ja kivijalkamyymälä toimivat yhdessä asiakkaan hyväksi ja kuinka aktiivisesti kaupungit, kiinteistönomistajat sekä yrittäjät tekevät töitä yhteisen keskustan eteen.

Parhaassa skenaariossa digitaaliset ja fyysiset kanavat tukevat toisiaan saumattomasti ja yhteistyö on ennakoivaa ja toimivaa. Heikoimmassa skenaariossa hiipuminen tapahtuu huomaamatta. Yksittäiset liikkeiden sulkemiset näyttävät kukin pieniltä, mutta kumulatiivinen vaikutus on merkittävä: kun kriittinen massa palveluita katoaa, koko keskusta menettää vetovoimansa.

"Skenaariot eivät ole ennusteita vaan päätöksenteon välineitä, jotka tekevät näkyväksi sen, mihin erilaiset valinnat voivat johtaa. Tulevaisuus ei jakaudu hyvään ja huonoon sattuman perusteella, vaan sitä ohjaavat tänään tehtävät päätökset ja niiden toteutus. Kaupunkikeskustojen kohdalla kysymys ei ole siitä, selviävätkö ne esimerkiksi etätyön paineesta, vaan siitä, ketkä ottavat vastuun kehittämisestä ja milloin. Odottaminen on myös strategia, mutta harvoin hyvä sellainen", kommentoi Erikoiskaupan liiton ennakoinnista vastaava johtaja Taija Lintumäki.

Tutustu kaupunkikeskustojen skenaarioihin: Kaupunkikeskustat 2036