Vuosi 2025 oli varovaisuuden aikaa, vaikka taloudessa tapahtui myös myönteisiä asioita. Kuluttajien epävarmuus piti säästämismoodin yllä, ostovoiman kasvusta ja inflaation rauhoittumisesta huolimatta. Talous on myös psykologiaa – luottamuksen palautuminen voi olla ratkaiseva käänne, joka piristää kulutusta ja antaa erikoiskaupalle uutta virtaa, kirjoittaa Henna Mikkonen.

Talousvuosi 2025 starttasi varovaisen optimistisissa merkeissä ja Suomessakin talouden odotettiin kasvavan reilun prosentin vauhtia. Etenkin kuluttajien uskottiin heräilevän säästömoodistaan ja yksityisen kulutuksen hieman piristyvän.

Toisin kävi. Kuluttajien alakulo jatkui ja yksityinen kulutus näillä näkymin supistui. Koko vuoden BKT:n kasvukin jäänee lähemmäs nollaa kuin ykköstä (4. vuosineljännekset tilastot toki vielä puuttuvat). Tämä on tuntunut erityisesti kuluttajasektoria palvelevissa yrityksissä. Konkurssit kaupan alalla ja palvelusektorilla jatkoivat nousuaan.

Vaikka palkansaajien ostovoima koheni, ohjattiin aiempaa isompi osa tuloista säästöihin – ei kauppoihin. Monelle perheelle tämä on ollut järkevää: inflaation ja korkojen nousun vuodet 2022–2023 söivät puskureita, joten niiden uudelleen rakentaminen on ollut tervettä varautumista. Vaikuttaa kuitenkin sitä, että moni sellainenkin kotitalous, jolla talous on hyvässä kunnossa, epäröi etenkin isompien hankintojen äärellä.

Talous on myös psykologiaa – Eväät kulutuksen piristymiselle ovat olemassa

Eurojen lisäksi talous on paljon myös psykologiaa. Tällä hetkellä suomalaisten mielenmaisema on varsin mollivoittoinen ja se näkyy monenlaisena varovaisuutena ja rohkeuden puutteena. Suomalaisten huoli ei liity vain omaan rahatilanteeseen – myös maailmantilanne ja Ukrainan sota painavat mielialoja.

Silti valoakin on näkyvissä. Palkansaajien ostovoima on ollut kasvussa jo parisen vuotta. Tämä tarkoittaa, että palkat nousevat enemmän kuin hinnat. Tämän myönteisen kehityksen odotetaan jatkuvan myös vuonna 2026.

Lisäksi hintojen nousu on rauhoittunut. Tuoreimpien tilastojen mukaan Suomen inflaatio oli marraskuussa jopa aavistuksen pakkasella, tosin pitkälti korkojen laskun seurauksena. Vaikka yleinen hintataso on jäänyt inflaatiopiikkiä edeltänyttä tasoa korkeammalle, rauhoittunut inflaatio helpottaa oman talouden suunnittelua. Myös korkotason vakiintuminen tukee velallisia kuluttajia ja ansioveron pieni lasku alkuvuonna 2026 parantaa sekin osaltaan kotitalouksien tilannetta.

Kotitalouksien säästämisaste on ollut pari vuotta trendiään korkeammalla tasolla. Säästöpuskurit alkavat olla taas kohtuullisella tasolla, mikä puoltaisi sitä, että aiempaa isompi osa tuloista voisi suuntautua jälleen kulutukseen. Eväät kulutuksen piristymiselle ovat siis olemassa.

Talous kaipaa luottamusta ja uskoa tulevaan

Tilanne on silti hauras. Kuluttajia huolestuttavat asiat ovat yhä läsnä ja esimerkiksi työttömyys pysynee korkealla vielä vuonna 2026. On myös mahdollista, että säästömoodi jää päälle normaalia pidemmäksi aikaa, jos ihmiset ovat huolissaan sotesektorin tilanteesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta.

Toisaalta myös odotettua myönteisempi kehitys on mahdollista. Kun usko tulevaisuuteen alkaa palautua, voi kulutus piristyä hetkellisesti jopa normaalia pirteämmäksi, kun kotitaloudet intoutuvat tekemään pitkään pidäteltyjä hankintoja.

Se, mitä Suomen talous nyt kaipaisi, on hieman luottamusta ja uskoa tulevaan. Jos ei joulupukki sitä vielä tuo, niin toivottavasti valonpilkahdukset lisääntyvät myös taloudessa, kun edetään kohti kevättä.

Kirjoittaja Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti. Hänen sydäntään lähellä ovat maailman- ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi ihmisten taloudellinen hyvinvointi.