Näkökulma

Mitä vastuullisuustyyppiä sinun yrityksesi on?

Mitä vastuullisuustyyppiä sinun yrityksesi on?

Teksti Marika Siniaalto ja Suvi Johansson
Share

9.4.2024

Share

Vastuullinen yritystoiminta on kuin aamupala – kaikki tietävät, että se on päivän tärkein ateria, mutta silti osa porukasta rientää ovesta ulos laittamatta suuhunsa muuta kuin hammasharjan. Toiset puolestaan istuvat rauhassa alas ja ravitsevat itsensä suunnitelmallisesti ja järkevästi. Ja tähän väliin mahtuu toki vielä ne, jotka hörppäävät pikaisen kahvin ja nakkaavat omenan reppuun.

Tuoreen selvityksemme mukaan yritysten suhtautuminen vastuullisuuteen voidaan jakaa vastaavasti kolmeen erilaiseen tyyppiin. Selvitys tehtiin Erikoiskaupan liitto Etu ry:n ja Susta Partnersin välisenä yhteistyönä ja se käsitti sekä määrällisen kyselyn että syväluotaavia haastatteluita. Mutta millaisia nämä löydetyt tyypit ovat käytännössä? Ota kuppi kuumaa, hetki aikaa ja lue juttu loppuun. 

1: Onks pakko jos ei halua?

Vastuullisuustyön alkuvaiheessa kamppailevat yritykset miettivät edelleen sitä, miksi tällainen pakkopulla on lisätty heidän jo muutenkin täydelle todo-listalleen. He eivät oikein saa koko aiheesta kiinni, eivätkä ainakaan tunnista vastuullisen liiketoiminnan hyötyjä omalle yritykselleen. Vastuullisuus koetaan näissä yrityksissä asiana, johon on pakko tarttua – mutta mieluummin vasta joskus myöhemmin. 

Tämä porukka kaipaakin avukseen lähinnä oivalluttamista ja aiheen avaamista käytännönläheisesti esimerkiksi koulutuksen tai erilaisten materiaalien kautta. Vasta kun aihe ja termistö on riittävästi hallussa, on ylipäätään mahdollista nähdä valoa tunnelin päässä. 

“Voisiko liitto tarjota koulutusta aiheen tiimoilta. Erityisesti hankaluutta luo se, että pienelle yritykselle raportointivelvoitetta ei lakien perusteella ole, mutta käytännössä raportointia ja dokumentaatiota on pakko tehdä, koska olet osa hankintaketjua.”
- Kyselystä poimittu avoin kommentti

“Jos katson kilpailijoita, niin aika vähän [vastuullisuusteemaa] hyödynnetään. Me ollaan autuaan pihalla, ei tiedetä, että mistä aloittaa. Myös ala on kollektiivisesti vähän pihalla tämän aiheen kanssa.”
- Haastattelusta poimittua

2: Tekemistä vaille valmis!

Edistyneemmät ovat puolestaan ottaneet lusikan kauniiseen käteensä ja tunnistaneet vastuullisen liiketoiminnan mukanaan tuoman kilpailukyvyn tai ainakin ohittaneet pakkopulla-vaiheen ja ryhtyneet hommiin asian edistämiseksi. Heillä on vähintäänkin alustavat suunnitelmat olemassa ja niiden myötä vastuullisen liiketoiminnan ja siitä viestimisen edistäminen on järkevää sekä ohjattua. 

Tällä porukalla ei kuitenkaan aina ole ihan selkeää kuvaa siitä, miten vastuullisuus liittyy heidän ydinliiketoimintaansa ja siksi jotkin toimet saattavat jäädä irrallisiksi – elleivät he sitten ota avukseen ulkopuolista asiantuntijaa, joka näkee metsän puilta. Heillä on siis hyvä asenne ja meininki, mutta itse tekeminen on vielä osin muotoutumatonta. 

“Vastuullisuusasioita kysytään erityisesti myynniltä yhä enemmän. Mitä paremmin henkilökunta on selvillä ja ymmärtää yrityksen vastuullisuuden ja ennen kaikkea vastuulliset teot sekä osaa myös omassa työssään ne huomioida, sitä paremmin hän on valveutunut kertomaan niistä asiakkaille.”
- Kyselystä poimittu avoin kommentti

“Meillä on vahvistunut se näkemys, että [vastuullisuus] voi olla game changer, se lisäarvo jota voidaan asiakkaalle tuottaa jakelijan roolissa. Ja, jos me [siinä] onnistutaan, niin se on kilpailuetutekijä meille.”
- Haastattelusta poimittua

3. Mitä sit kun on tehny?

Pro-tason yritykset ovat temmeltäneet vastuullisuus-aiheen parissa jo pidemmän aikaa. Ne tyypillisesti edustavat vaikkapa valmistavaa teollisuutta tai isoja kansainvälisiä yrityksiä, joiden liiketoiminnan ytimessä laatuajattelu on asunut jo vuosikausia. Niillä on myös laajat verkostot ja pitkät tuotantoketjut, joiden myötä vaatimukset vastuulliselle liiketoiminnalle ovat pakottaneet ottamaan asian haltuun kokonaisvaltaisesti. 

On myös paljon mahdollista, että nämä yritykset ovat tehneet vastuullisia tekoja ihan muunlaisen otsikon alla – vaikkapa varmistaakseen energian saatavuuden tai vähentääkseen työtapaturmia. Kuitenkin vasta viime vuosina nämä kehityskohteet on tunnistettu vastuullisuus-sateenvarjon alle kuuluviksi. Tämä porukka kaipaakin eniten jeesiä siinä, missä ja miten kaikista hyvistä teoista pitäisi viestiä.

Vastuullisuus pitää tulla strategiasta toimintasuunnitelmiin ja niiden etenemistä pitää valvoa. 
- Kyselystä poimittu avoin kommentti

“[Vastuullisuus] on kilpailuvaltti tarjouskilpailuissa, suuryrityskentässä [meidät] on valittu kumppaniksi, kun meillä on jokin innovatiivinen idea tuotteiden uusiokäyttöä ajatellen.”
- Haastattelusta poimittua

Apua on tarjolla, vaiheeseen katsomatta

Teimme selvityksen siksi, että osaisimme auttaa paremmin. Vastuullisuus on laaja aihe ja muuttuu koko ajan, joten suunnitelmallinen auttaminenkin on mahdollista vain, jos tiedämme, millaista apua eniten tarvitaan.

Selvityksen pohjalta Erikoiskaupan liitto työstää juuri erikoiskaupan tarpeisiin sopivaa kokonaisuutta. Tarkoituksenamme on tukea jäsenistöä muun muassa kokoamalla yhteen auttavaa sisältöä, nostamalla aihetta ja sen piirissä tapahtuvia muutoksia säännöllisesti esille sekä mahdollisesti tarjota myös käytännönläheistä koulutusta erilaisiin tarpeisiin. 

Erikoiskaupan liitto palaa näihin pikapuoliin, mutta sillä aikaa voit testata alla olevan taulukon avulla, mihin vastuullisuustyyppiin oma organisaatiosi sujahtaa.

Voit myös kurkata, millaisia koulutuksia Susta Partners tarjoaa aiheen parissa. Olitpa sitten kiinnostunut avoimista koulutuksista tai juuri omalle organisaatiollesi räätälöidystä paketista, ideoita löytyy täältä

Marika Siniaalto ja Suvi Johansson, vastuullisuustoimisto Susta Partnersin perustajat.