07.03.2023 Muoti- ja urheilukauppa ry

Suomi hätäili tekstiilijätekeräyksen aloittamisessa – käyttökelpoisia vaatteita menee hukkaan

Suomi aloitti loppuun käytettyjen tekstiilien keräämisen kaksi vuotta muuta EU:ta aikaisemmin. Suomen olisi kannattanut odottaa, mitä koko EU tekee, koska tekeillä on EU:n laajuinen tuottajavastuu tekstiilijätteille. Hätäily johtaa nyt siihen, että suuret määrät käyttökelpoisia vaatteita hävitetään, vaikka ne voitaisiin käyttää uudelleen. Käyttökelpoisia vaatteita on ollut loppuun käytettyjen tekstiilien, eli poistotekstiilin, joukossa jopa kaksi kolmasosaa, vaikka niitä ei tulisi olla siellä laisinkaan. Tekstiilien kierrätyksen rakentaminen yksinomaan Suomen rajojen sisällä heikentää kiertotaloutta. Myös EU:n tekstiilien kiertotaloushanke voi ajautua umpikujaan, jos sitä rakennetaan vain EUn sisälle.

 

Tekstiilien keräys ei ole uusi asia. Käytettyjen vaatteiden keräys ja kierrätys uudelleen myyntiin on Suomessa ollut laajaa jo vuosikymmeniä. Suomessa oli viime vuoden lopussa toiminnassa jo tuhansia tekstiilien keräyspisteitä. Keräysverkosto on kattanut likipitäen koko Suomen. 

 

Kuluttajilta syntyy Suomen Ympäristökeskuksen selvityksen mukaan vuosittain 62 000 tonnia poistotekstiileitä, josta arvioidaan jopa yli puolet olevan uudelleen käytettävissä, mutta joutuu nyt hukkaan. Optimitilanteessa kuluttajat veisivät käyttökelpoiset vaatteet ja tekstiilit lahjoituspisteisiin ja vain rikkoutuneet ja käyttökelvottomat tekstiilit poistotekstiilikeräykseen. Näin ei kuitenkaan käy, vaan poistotekstiilikeräyksistä on löydetty jopa kaksi kolmasosa käyttökelpoisia vaatteita. Ne päätyvät poistotekstiilikeräyksessä ympäristön kuormituksen kannalta väärään laatikkoon ja ennen aikojaan pois käytöstä. 

 

”Vuoden vaihteessa alkanut lakisääteinen loppuun käytettyjen tekstiilien keräys on hyvä lisä vaatekeräyksen rinnalla. Uudelleenkäytettävyyden arviointi voi kuitenkin joskus olla hankalaa. Jos kuluttaja epäröi kumpaan keräykseen vaate kuuluu, kannattaa vaate laittaa vaatekeräykseen. Näin varmistetaan, että sellaisenaan käyttökelpoisten vaatteiden elinkaari jatkuu, eivätkä ne joudu poistotekstiilin joukossa pelkäksi raaka-aineeksi", toteaa UFF:n toimitusjohtaja Virve Groning

 

Ympäristön ja talouden etu on, että vaatteet kiertävät koko elinkaaren ajan vaatteina eivätkä joudu kiertotalouden rattaisiin liian aikaisin. Materiaalihyödyntäminen uusiksi tekstiilikuiduiksi tai raaka-aineiksi muihin tuotteisiin tulisi olla vasta toissijainen vaihtoehto. Ympäristön kannalta on aina parasta, kun vaate päätyy uudelleen käyttöön sellaisenaan. Kiertotalouden kannalta olisi kannattanut odottaa, että tekstiilituotteiden kierrätyksen liiketoimintamallit olisivat nykyistä laajemmin  käytössä koko EU alueella.

 

 

Komission kiertotalouspaketti voi tuoda lisää huolia 

EU-komissio julkistaa lähiviikkoina uuden jäteasetuksen, jossa todennäköisesti esitetään myös tekstiilijätteille EU:n laajuista tuottajavastuuta. Tuottajavastuu on nykyisin esimerkiksi pakkausjätteellä, elektroniikkaromuilla ja paristoilla. 

 

Suomessa on nyt rakennettu maan kattava keräys- ja käsittelyjärjestelmä, jolta voi pudota tuottajavastuun myötä pohja pois. Suomen olisi kannattanut odottaa, mitä koko EU tekee.

 

Tuottajavastuussa tekstiilien keräämisen ja edelleen myynnin hoitaisivat esimerkiksi vaatteita markkinoille myyvät maahantuojat ja kaupat. He todennäköisesti myisivät keräämänsä tekstiilijätteen eniten tarjoavalle tai takaisin Kaukoitään, josta valmiit vaatteet palaisivat taas EU-markkinoille. Suurtuotannon edut ohjaisivat jätevirtoja. 

 

”Kiertotalouspaketin ajatuksena on saada tekstiilijäte paremmin kiertämään EU:n sisällä. Valmistus langasta vaatteeksi on kuitenkin jo vuosia sitten siirtynyt kalliiden työvoimakustannusten vuoksi EU:n ulkopuolelle. Samaan aikaan tuottajavastuun ulottumattomissa oleva verkkokauppa on kasvanut. Tähän todellisuuteen EU:ssa valmisteilla oleva tuottajavastuu istuu huonosti. Kiertotalouspaketissa tulisi ottaa huomioon taloudelliset tosiasiat ja globaali työnjako.,” summaa toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää Muoti ja urheilukauppa ry:stä.

 

Vaatteita on Suomessa kerätty uudelleen käytettäväksi jo kauan ennen nyt käytävää keskustelua EU:n alueella mahdollisesti alkavasta tekstiilien tuottajavastuusta.

 

Vaatekeräyksen volyymi kasvoi kolme vuosikymmentä aina pandemian alkamiseen asti. 

Huippuvuonna 2019 Suomessa kerättiin yhteensä yli 20 000 tonnia vaatteita uudelleen käytettäväksi. Vuonna 2022 keräysmäärät jäivät 14 500 tonniin. Kerätyistä vaatteista 90 prosentissa elinkaari pitenee. Esimerkiksi UFF:n vaatekeräyksestä vain kaksi prosenttia päätyy energiajätteeksi. 

 

Suomessa myytiin vuonna 2022 vaatteita ja tekstiilituotteita yhteensä 3,3 miljardin euron arvosta.  

  

Lisätietoja: Velimatti Kankaanpää, toimitusjohtaja, Muoti- ja urheilukauppa ry, +358 400 600 037, velimatti.kankaanpaa@muotijaurheilukauppa.fi 

 Anu Virnes-Karjalainen, viestintäpäällikkö, UFF, +358 40 7464451