Kauppakeskus voi olla kova paikka yksittäiselle secondhand-liikkeelle, mutta toisaalta kokonainen kauppakeskus voi perustua kiertotalouteen. Teema nostettiin esille Business Arena Finland -tapahtuman Retail-lavalla Helsingissä.

Miten kauppakeskukset muuttuvat kiertotalouden voimistuessa? Voisiko secondhand olla jopa kauppakeskuksen ydintoimintaa?

Ajankohtaisia kysymyksiä käsiteltiin Business Arena Finlandin Retail-lavalla helmikuisessa tapahtumassa Helsingissä.

– Kiertotaloudessa on vielä paljon hyödyntämättömiä resursseja, sanoo kuopiolaisen Matkuksen kauppakeskusjohtaja Minna Karppinen.

Hänen lisäkseen kysymyksiä oli pohtimassa paneelikeskustelussa secondhand-yritys Moody Mondayn perustaja Kiia Aarnio, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Heikki Sorasahi sekä toimitusjohtaja Virve Groning UFF:stä.

Karppinen pohtii, että kauppakeskukset voivat olla kiertotaloudelle melko kovia ympäristöjä. Yksittäisen secondhand-liikkeen sijoittuminen vahvojen kansainvälisten brändien väliin voi arveluttaa, etenkin, jos kierrätettyjen tuotteiden liikkeellä ei ole vahvaa konseptia.

– Kauppakeskuksissa on valtavasti osaamista, jota brändien rakentamisessa olisi mahdollista hyödyntää. Kauppakeskukset eivät ole vain tilanvuokraajia vaan niiden tiimeissä on paljon monipuolista osaamista ja verkostoja bisneksen kehittämiseen, Karppinen sanoo.

Kierrätyskauppakeskus kauppakeskuksen yhteyteen

Matkus-kauppakeskuksen Karppinen on mukana projektissa, jossa osuuskuntahengessä on suunniteltu kierrätyskauppakeskuksen toimintaa. Kauppakeskuksessa avataan elokuussa uusi kierrätyskauppakeskus ja lajitteluasema.

– Tarkoituksemme on tehdä materiaalin talteenotosta mahdollisimman helppoa, Karppinen kertoo.

UFF:n Groningin toive on, että kiertotalouden ratkaisuista tulisi luonteva osa ihmisten arkea. Siis että kuluttaja voisi keskellä arjen kiireitä valita kiertotalouden tuotteita ja esimerkiksi korjauspalveluja. Tämä lisäisi kiertotalouden kysyntää.

Myös ympäristöministeriön Sorasahi toivoisi, että korjauspalveluita tulisi lisää. Nykyisellään ammattiosaamista on vähän, ja kädentaitojen osaajia tulisi kouluttaa lisää.

Hän muistuttaa kesällä voimaan tulevasta EU:n direktiivistä, joka velvoittaa osaa tavaroiden valmistajista tarjoamaan korjauspalveluja kuluttajille.

Lisää secondhand-elektroniikkaa ja korjauspalveluja

Secondhandin ovat ottaneet omakseen erityisesti nuoret kuluttajat. Selvitysten mukaan he ostavat käytettyjä tuotteita huokean hinnan takia, mutta myös ideologialla, eli ylikuormituksen vähentämisellä ja ekologisuudella on merkitystä.

Vaikka taantumassa hinta on yhä ratkaisevampaa, nykyisessä taantumassa kaikilla tuntuu olevan vaikeaa, huomauttaa Aarnio.

Hänen toiveensa on, että koska tuotteista on alvit jo kertaalleen maksettu, secondhand-liikkeiden ei tarvitsisi lisätä niitä hintoihinsa. Myös vuokraehdoissa voisi olla nykyistä enemmän joustonvaraa, jotta kierrätettävien tuotteiden tulo kauppakeskuksiin helpottuisi.

– En kuitenkaan odota, että minua secondhand-yrittäjänä kohdeltaisiin eri tavoin kuin muita. Liiketoiminnan on oltava kannattavaa joka tapauksessa.

Karppinen pohtii, että seuraava iso secondhandin tuoteryhmä saattaisi olla rakennustarvikkeet. Purettavista rakennuksista jää muun muassa täysin käyttökelpoista puuta.

Panelistit veikkaavat tulevien lähivuosien kiertotalouden hittituotteiksi vaatteiden lisäksi myös elektroniikan. Korjauspalveluidenkin suosio nousee.

Business Arena on Pohjoismaiden merkittävin tapahtumakokonaisuus, joka kokoaa yhteen kiinteistöalan, kaupan, kaupunkikehittämisen ja rakentamisen keskeiset toimijat – ja 12.2.2026 Helsingin tapahtumassa oli vahvasti mukana myös vähittäiskauppa.

Tapahtuman järjesti Bonnier Events. Erikoiskaupan liitto ETU toimii Retail-lavan yhteistyökumppanina.