Joulukuun kirjamyynti korosti palkittujen ja läpi vuoden keskustelua herättäneiden kirjojen suosiota. Kirja-ala kokee huolta hallituksen päätöksestä nostaa kirjojen arvonlisävero.

Joulukuu on perinteisesti myynnillisesti kirjakaupoille merkittävää aikaa. Tänä jouluna joulukuun kirjamyynnissä korostui palkitut ja läpi vuoden keskustelua herättäneet teokset. Kirjakauppaliiton tuottama Mitä Suomi lukee -lista kokoaa kuukauden myydyimmät teokset ja joulukuun kärjestä löytyy Satu Rämön "Jakob", Finlandia-voittaja Sirpa Kähkösen 36 uurnaa ja Rämön aikaisempi teos Hildur.

”Myös vuodenvaihteen ja joulun teemat näkyivät myyntilistoilla, esimerkiksi Mitä Missä Milloin, Guinness World Records 2024 ja Mauri Kunnaksen "Joulupukki ja noitarumpu" olivat suosittuja”, kertoo Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.

”On hienoa, että kirja pitää pintansa lahjakaupassa ja etenkin, että lasten ja nuorten kirjallisuus näkyy listalla. Nyt paljon uutisoitu lasten ja nuorten lukemisen vähentyminen on erittäin huolestuttava trendi, joka näkyy valitettavasti myös Suomen viimeaikaisissa PISA-tuloksissa. Lukeminen on avainasemassa kriittisen ajattelun, sanavaraston kehittymisen ja yleisen sivistyksen kannalta. Se on myös olennainen osa elinikäistä oppimista ja akateemista menestystä”, Karlsson jatkaa.

Kirja-ala on ollut vahvassa murroksessa, jota on johtanut yhteiskunnan digitalisoituminen ja kaupungistuminen. Kivijalkakirjakauppojen määrä on puolittunut vuodesta 2009 ollen nyt 135. Viime vuosina laskua on kuitenkin ollut vähenevissä määrin.

”Suurimmat laskut on toivottavasti nyt alalla nähty. Positiivista on, että useamman laskusuuntaisen vuoden jälkeen nyt avataan myös uusia kirjakauppoja”, Karlsson kommentoi.

Kirja-ala on vahvasti kritisoinut hallituksen päätöstä nostaa kirjojen arvolisävero nykyisestä 10 prosentista 14 prosenttiin. Ala kokee päätöksen olevan ristiriidassa EU:n ja hallitusohjelman linjausten kanssa, jotka korostavat lukemisen ja lukutaidon tärkeyttä.

”Suomessa verotetaan jo nyt lukemista korkeasti. Vertailuna monissa muissa Euroopan maissa kirjojen arvonlisävero on huomattavasti alhaisempi ja esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Norjassa kirjoja ei veroteta lainkaan”, kertoo Karlsson.

Alv-nosto on herättänyt huolta myös useissa kansalaisissa ja sen nostoa vastaan on tehty kansalaisaloite. Aloitteen mukaan kirjan hinnan mahdollisesti kallistuessa ja ostovoiman pienentyessä, on ikävää, mutta väistämätöntä, että kirjan läsnäolo uhkaa vähetä perheiden arjessa. Lisäksi nostosta kertyvä 15 miljoonan hyöty katoaa, mikäli kirjojen myynti vähenee 5 prosenttia, aloitteessa perustellaan.

”Alv-korotuksesta ei ole mitään todellista hyötyä valtion kassan korjaamiseen, päinvastoin. Kansakunnan lukutaidon kehittäminen vaatisi nyt pitkäjänteisiä ja edistäviä toimia niitä vaikeuttavien sijaan. Arvonlisäveron korotus voi vaikeuttaa monessa perheessä kirjojen hankkimista. Kirjastolaitoksen ylläpitäminen onkin tärkeää, mutta kirjasto yksin ei riitä kannattelemaan kirja-alaa, vaan kirja tarvitsee myös ostajansa”, Karlsson summaa.