Markkinaoikeuden XXL-ratkaisu vahvistaa tarpeen kuluttajakäsitteen yhdenmukaistamiseen Euroopassa

Markkinaoikeuden niin sanotussa XXL-ratkaisussa paneuduttiin siihen, miten sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin mukaista keskivertokuluttajan käsitettä tulisi arvioida kansallisesti. Suomen Tukkukauppiaiden Liitto pyrkii kuluttajakäsitteen harmonisoimiseen koko Euroopan unionin alueella, mikä asettaisi erityisen muutospaineen Suomelle.

Markkinaoikeus on sallinut tuotteiden markkinointikeinona hintalupauksen muotoon puetun pyrkimyksen luoda mielikuva hintojen edullisemmuudesta suhteessa kilpailijoihin.Markkinaoikeuden ratkaisu ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on jättänyt siitä valituslupahakemuksen Korkeimpaan oikeuteen.

Mikäli ratkaisu jää pysyväksi, jatkossa suomalaista kuluttajaa pidetään passiivisen silmäilijän sijaan aktiivisena ja rationaalisena tiedonetsijänä. Tämä johtaa markkinoinnin huomattavaan vapautumiseen ja todennäköisesti KKV:n Hintailmaisut markkinointikeinona -linjauksen uusimiseen.

Markkinaoikeuden ratkaisussa päätelmiä XXL:n hintalupauksesta ei ole voinut tehdä pelkästään sen markkinoinnissaan käyttämien otsikoiden perusteella. Saadakseen jonkinlaisen käsityksen XXL:n hintalupauksen sisällöstä, kuluttaja on joutunut tutustumaan varsinaisen tekstin sisältöön. Keskivertokuluttajan on markkinaoikeuden ratkaisun mukaan ymmärrettävä, että XXL ainoastaan pyrkii hintojensa edullisemmuuteen, mistä ei voi tehdä johtopäätöstä hintojen tosiasiallisesta edullisemmuudesta.

Asiassa on kyse siitä, miten sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin mukaista ns. keskivertokuluttajan käsitettä tulisi arvioida kansallisesti. Markkinaoikeus on ottanut ratkaisunsa lähtökohdaksi direktiivin 18. johdantokappaleeseen viitaten valistuneen, kohtuullisen tarkkaavaisen ja huolellisen keskivertokuluttajan, ottaen huomioon sosiaaliset, kulttuuriset ja kielelliset tekijät.

Suomen kuluttajansuojalaissa ja siihen pohjautuvassa ratkaisukäytännössä kuluttaja on nähty passiivisena, ohimennen informaatiota tarkastelevana henkilönä, jolta ei odoteta aktiivista tiedonetsintää. Muualla Euroopassa markkinointi on ollut vapaampaa ja kuluttajansuojan taso alhaisempi. Tämä on johtunut uusklassisen mallin mukaisesta kuluttajaa rationaalisena toimijana painottavasta kuluttajakäsitteestä.

KKV tähtää Korkeimmalle oikeudelle osoittamassaan valituslupahakemuksessa kotimaisen kuluttajansuojalainsäädännön mukaisen kuluttajakäsitteen ja siihen perustuvan kuluttajansuojan korkean tason säilyttämiseen.

Suomen Tukkukauppiaiden Liitto on korostanut tarvetta kuluttajakäsitteen ja siihen perustuvan ratkaisukäytännön yhdenmukaistamiseen.

”Sisämarkkinat eivät ole täysin toimivat ja yritysten toiminnan kannalta riittävän ennakoitavat, jos kaupankäynnin perustana olevien markkinointi- ja kuluttajansuojanormien tulkinnat vaihtelevat maittain. Olennaista yritysten kannalta ei ole suojan taso, vaan tulkinnan yhdenmukaisuus”, korostaa Suomen Tukkukauppiaiden Liiton toimitusjohtaja Lauri Pyökäri.

Digitaalisten sisämarkkinoiden kehitys ja Euroopan komission 25.5.2016 julkaisema esitys myyntipakoksi osana geoblokkaussääntelyä osaltaan johtavat yhdenmukaisen tulkinnan tarpeeseen.

Lisätietoja: Lauri Pyökäri, toimitusjohtaja, Suomen Tukkukauppiaiden Liitto, 050-304 4844, lauri.pyokari@stl.fi