Aluevaaleissa linjataan silmäterveydenhuollon tulevaisuus
Sote-uudistuksen aluevaalit järjestetään 23.1.2022. Valittavat aluevaltuustot päättävät muun muassa kunkin hyvinvointialueen palvelustrategiasta, palvelutoiminnan periaatteista sekä talousarviosta. Valtuustojen valmistelutyötä ohjaavat sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet: hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen sekä yhdenvertaisten ja laadukkaiden palveluiden turvaaminen. Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry muistuttaa, että soten tavoitteet koskevat myös silmäterveydenhuollon palveluita.
NÄE ry:n hallitus on 8.12.2021 kokouksessaan päättänyt nostaa keskeiseksi sanomakseen tuleville aluevaltuustoille julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön mahdollistamisen kokonaisuudessaan lainsäädännön sallimassa laajuudessa. NÄE myös julkaisi yhdistyksen kolme vaaliteesiä.
Ensiksi; hyvinvointialueiden halutaan antavan asukkailleen realistinen palvelulupaus, joka kirjataan myös palvelustrategiaan.
– Palvelulupaus on oleellinen osa realistista palvelustrategiaa. Ilman selkeää linjausta alueen asukkaille siitä, mitä palveluita tuotetaan, missä laajuudessa ja miten, hyvinvointialueen lakisääteinen palvelustrategia jää torsoksi, sanoo NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.
Toiseksi NÄE peräänkuuluttaa valtuustoja huolehtimaan, että alueella kyetään laskemaan olemassa olevan tuotannon todelliset kustannukset oikein.
– Alueiden tulee tehdä palvelulupaukseen perustuvat valintansa palveluiden tuotantotavoista kestävästi. Valinnat tulee perustua todelliseen tietoon koskien oman tuotannon kustannuksia ja markkinoilta hankittavissa olevien palveluiden hintoja, Tast jatkaa.
Kolmanneksi, erityisesti silmäterveydenhuollon peruspalveluiden tuottamiseen liittyen, NÄE nostaa esille julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön optikkoliikkeiden tuottamien kustannustehokkaiden palveluiden muodossa. Ajatuksena on, että hyvinvointialueet ottaisivat optikkoliikkeet palveluseteliä hyödyntämällä mukaan sekä perus- että erikoistason silmäterveydenhuollon tutkimus- ja seurantapalveluiden tuotantoon niiden palveluiden osalta, joiden hinnat alittavat hyvinvointialueiden oman tuotannon kustannukset.
– Koko terveydenhuoltojärjestelmän rahoitus muuttuu sote-uudistuksen myötä suoriteperusteisesta yleiskatteelliseksi budjettirahoitukseksi, kun hoitosuoritteista ei enää voi lähettää kenellekään laskua. Taloudellisesti tehokkaiden ja hyvin saavutettavien palvelumuotojen hyödyntäminen palvelutuotannossa varmistaa parhaiten valtion budjetista tulevan rahan riittävyyden hyvinvointialueen palveluiden rahoitukseen myös tulevaisuudessa, Tast päättää.
Silmäterveydenhuollon osalta tulevaisuudessa haastetta tuo erityisesti ikääntyvän väestörakenteen myötä voimakkaasti kasvava palvelutarve. Monet silmäsairaudet liittyvät ikääntymiseen ja siksi silmäterveydenhuollon resurssiongelmat ja ennakoimisen tarve tulevat kasvamaan lähivuosina merkittävästi.
Lisätietoja: Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry, p. 040 5422 227, panu.tast@naery.fi