Erikoiskaupan liiton lausunto Euroopan unioinin ja kansallisen oikeuden rikkomusesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta

Asia:   VN/2434/2018

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta sekä siihen liittyviksi laeiksi

Lausunnonantajan lausunto

Tuote- ja palvelukaupan yhdistys Etu ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja toteaa erikoiskaupan toimijoiden näkemyksinä seuraavaa:

Erityisesti: 2 § Soveltamisala. Miten arvioitte esitettyä soveltamisalaa? Puuttuuko mielestänne jokin keskeinen lainsäädännön ala soveltamisalasta? Mikä? Perustelkaa mielipiteenne.

Lakiesityksen mukaan suojelua sovelletaan ilmoittajan ohella ilmoittajaa ilmoitusmenettelyssä työnsä yhteydessä avustavaan henkilöön. Avustajana mahdollisesti toimivien henkilöpiiri jää kuitenkin sääntelyssä liian avoimeksi ja sitä tulisi tarkentaa.

Olisi perusteltua todeta selkeästi, että avustajana voivat toimia esimerkiksi luottamusmies tai luottamusvaltuutettu sekä työsuojeluvaltuutettu.

Direktiivin resitaalikappaletta 41 on tulkittu siten, että suoja ulotettaisiin koskemaan mm. ammattiliiton lakimiestä, asianajajaa tai oikeusavustajaa, joka työtehtäviinsä liittyen avustaa ilmoittajaa.

Direktiivin tarkoituksena on suojata yritysten sisäisiä ammattiliiton ja työntekijöiden edustajia, ei ulkopuolisia tahoja tai henkilöitä, jotka avustavat ilmoittajaa ammattiinsa liittyen.

Sääntelyn ulottaminen näin laajalle voi aiheuttaa myös tulkintaongelmia sen suhteen, milloin laissa tarkoitetun avustamisen kynnys ylittyy.

2 luku Ilmoittajan suojelun yleiset edellytykset ja ilmoittaminen

Lakiesityksen 7 §:n mukaan ilmoittajan tulee tehdä ilmoitus epäillystä väärinkäytöksestä ensisijaisesti julkisen tai yksityisen oikeushenkilön sisäiseen ilmoituskanavaan, ja sisäinen kanava voidaan ohittaa vain laissa mainittujen edellytysten täyttyessä.

Tätä on pidettävä oikeana, koska yritys tai muu sisäisen ilmoituksen vastaanottava organisaatio voi selvittää viranomaista nopeammin ja tehokkaammin, onko epäilys väärinkäytöksestä perusteltu, puuttua väärinkäytökseen, ja tarvittaessa saattaa asian itse viranomaisen käsiteltäväksi.

3 luku Sisäisiin ja ulkoisiin ilmoituksiin sovellettavat säännökset

Erityisesti: miten arvioisitte tietosuojaan liittyviä kysymyksiä (19 §:n salassapitovelvollisuus ja 20 §:n henkilötietojen käsittely)

Avustavan henkilön salassapitovelvollisuuteen ja sen rikkomisen sanktiointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, mikäli ilmoittajan avustajana voi toimia muukin henkilö kuin ilmoittajaa suhteessa ilmoituksen kohteeseen edustava henkilöstön edustaja.

2. Esitysluonnoksen vaikutusten arviointi/yleiset kommentit

Yrityskohtaisten vaikutusten arviointia on pidettävä kokonaisuutena riittämättömänä. Muun muassa sitä, millaisia kertaluonteisia ja jatkuvia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa sisäisen ilmoituskanavan perustamisesta ja sen ylläpitämisestä aiheutuu, ei ole arvioitu. Ilmoituskanavien käytön nykytilaa ja lain mukanaan tuomia muutostarpeita ei ole myöskään selvitetty kattavasti.

 

3. Muut huomiot. Mahdolliset muut huomionne ehdotetusta sääntelystä ja esityksistä.

Ilmoitusten säilyttämiseen tulee säätää täsmällinen määräaika. Väitteitä vastatoimien kohteeksi joutumisesta voi tulla vielä hyvin pitkän ajan kuluttua ilmoituksen tekemisestä ja ilmoitusten tietojen säilyttäminen hyvin pitkään ei ole perusteltua.

Ilman määräaikaa ilmoitukseen liittyviä tietoja joudutaan säilyttämään pysyvästi. Tämä on ristiriidassa henkilötietojen käsittelyn peruslähtökohtien kanssa, joiden mukaan tietojen määrä ja säilytysaika pitäisi olla mahdollisimman lyhyt.

Työsopimuksen päättämiseen liittyviä sopimuksia ei tule missään olosuhteissa pitää kiellettynä vastatoimena. Kyseessä on tällöin sopimus, ei yksipuolinen toimenpide.

Lakiesityksen 24 §:n perustelujen mukaan “kyse voisi olla pykälässä tarkoitetusta kielletystä vastatoimesta silloinkin, kun menettely ei aiheuta ilmoittajalle haittaa, mutta haitan aiheutuminen olisi toimen luonteesta johtuen ollut mahdollista."

Vastatoimen perustaminen ei voi perustua pelkkään mahdollisuuteen. Kohta on erittäin tulkinnanvarainen ja se tulisi poistaa.

Hyvityksen määrää tulisi merkittävästi myös alentaa, jos mahdollisen vastatoimen aiheuttama seuraus on estetty tai poistettu.

Aikataulu

Ilmoittajansuojeludirektiivin 26 artiklan 1 kappaleen mukaan jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 17. päivänä joulukuuta 2021.

On erittäin epävarmaa, voidaanko näin laajamittainen ja täysin uudentyyppinen laki käsitellä huolellisesti ja perusteellisesti eduskunnassa ennen kyseistä päivää. Joka tapauksessa yrityksille ei jää lainkaan aikaa sisäisten ilmoituskanavien käyttöönottoon tai jo olemassa olevien ilmoituskanavien arviointiin ja tarvittavien muutosten toteuttamiseen.

Kohtuutonta voimaantuloaikataulua on lykättävä direktiivin aikarajasta huolimatta, koska asian valmistelu on jäänyt hyvin myöhään.  Lain tulisi tulla voimaan vasta kuuden kuukauden kuluttua sen hyväksymisestä, jotta yritykset voivat huolehtia lakisääteisistä velvollisuuksistaan asianmukaisesti.