Omakotiliiton kyselytutkimus vahvistaa kotitalousvähennyksen merkityksen
Kotitalousvähennyksen tasoa tulee nostaa, esittävät Omakotiliitto ja Rauta- ja sisustustavarakaupan yhdistys RASI ry. Näkemystä vahvisti omakotiasujille tehty tutkimus, jossa yli puolet vastaajista arvioi, että suuret remontit olisivat jääneet tekemättä ilman kotitalousvähennystä. Yli 5 000 vastaajasta jopa 93 prosenttia oli käyttänyt kotitalousvähennystä.
Omakotiliitto ja Rauta- ja sisustustavarakaupan yhdistys RASI ry pitävät kiinni kannastaan –kotitalousvähennyksen tasoa tulee nostaa. Tällä hetkellä kotitaloudet voivat saada enintään 2250 euroa vähennystä kotiin ja loma-asuntoihin ostettavien remonttien työn osuudesta.
Omakotiliitto on yksi Suomen suurimpia kansalaisjärjestöjä, jäseniä liiton jäsenyhdistyksissä on yli 70 000. Omakotiliitto ja RASI toteuttivat syyskuussa 2021 omakotiasujille kyselytutkimuksen selvittääkseen kotitalousvähennyksen käyttöä ja merkitystä. Kyselytutkimukseen saatiin yli 5 000 vastausta. Vastaajista 99 % tunsi kotitalousvähennyksen, ja kotitalousvähennystä oli käyttänyt 93 % vastaajista. Kotitalousvähennystä ei myöskään koettu hankalana tai monimutkaisena tukimuotona, vaan se oli helposti kansalaisten hyödynnettävissä.
Yli puolet vastaajista ilmoitti kotitalousvähennyksen olleen niin merkittävä tuki, että korjaustoimenpiteet olisivat jääneet tekemättä ilman kotitalousvähennystä.
”Tuloksista näkyy, että kotitalousvähennys on merkittävä tukimuoto, kun suunnitellaan kiinteistöjen korjaustarpeita. Kiinteistön oikea-aikainen korjaaminen on jo rakennuksen terveellisen ja turvallisen käytön kannalta keskeistä myös yhteiskunnan näkökulmasta”, kertoo Omakotiliiton hallituksen puheenjohtaja Ari Rehnfors.
Kotitalousvähennystä oli käytetty eniten kalliimpiin kiinteistöjen ylläpidon kannalta välttämättömiin remontteihin, kuten katto- sekä vesi- ja viemäriremontteihin. Lisäksi kotitalousvähennyksen avulla oli toteutettu merkittävä määrä kiinteistön energiatehokkuutta parantavia remontteja. Näihin kotitalousvähennystä oli käyttänyt yli 57 % tukea hyödyntäneistä.
Alle 10 % vastaajista piti nykyistä kotitalousvähennyksen tasoa riittävänä ja jopa 77 % kannatti kotitalousvähennyksen nostamista 3 500–5 000 euroon. Tämä koski vastaajista niin eläkeläisiä, palkansaajia kuin yrittäjänäkin toimivia vastaajia. Omakotiliitto ja RASI korostavat, että kotitalousvähennys on merkittävä kotien peruskorjausten ja energiaremonttien mahdollistaja. Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden toteutuminen liittyy vahvasti kykyymme parantaa vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuutta.
Tutkimustuloksissa kotitalousvähennykseen ehdotettiin myös erityisesti pienituloisten osalta uusia kannustemuutoksia. Omavastuuosuuden poistaminen ja kotitalousvähennyskelpoisen työn osuuden prosenttimäärän korottaminen tukisi pienituloisten kotitalousvähennyksen käyttöä. Tällä hetkellä remonttien työn osuudesta saa vähentää 40 prosenttia. Myös yksinasuvien tilannetta haluttiin parannettavaksi tulevissa kotitalousvähennyksen muutoksissa.
Vastaajista yli 90 % uskoi kotitalousvähennyksen lisäävän palveluiden ostoa. 80 % uskoi kotitalousvähennyksen vähentävän pimeän työn teettämistä. Useat vastaajista halusivat kertoa vapaissa kommenteissa, ettei pimeää työtä edes ehdoteta ja toisaalta kotitalousvähennys on lopettanut halun pimeän työn teettämiseen. Tutkimuksen avoimissa vastauksissa kotitalousvähennys nähtiin myös valtiovallan vahvana viestinä työllisyyden kasvun tukemiseksi.
”Tutkimuksen tulokset vahvistavat Omakotiliiton ja RASIn näkemyksen, että kotitalousvähennystä tulisi merkittävästi nostaa, ja päättäjien tulisi uskoa sen tuomiin hyötyihin verotulojen ja työllisyyden lisääntymisen kautta. Kotitalousvähennys tulisi myös laajentaa kaikkiin asunto-osakeyhtiökorjauksiin etenkin isojen remonttien laajemman vauhdittamisen takia”, toteaa RASI ry:n toimitusjohtaja Minna Liuksiala.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Minna Liuksiala, RASI ry, 050 3834465, minna.liuksiala@rasi.net