Vieraskynä

Vieraskynä: Yritysten kyvystä houkutella ja pitää osaavaa työvoimaa tulee niiden elämänlanka

Vieraskynä: Yritysten kyvystä houkutella ja pitää osaavaa työvoimaa tulee niiden elämänlanka

Miia Savaspuro on viestintäalan yrittäjä ja tietokirjailija, jonka viimeisin teos käsittelee pandemian jälkeistä työelämää.
Teksti Miia Savaspuro
Share

4.5.2023

Share

Erikoiskaupan tulee panostaa erityisesti johtamiseen ja kulttuuriin pysyäkseen houkuttelevana työnantajana, kirjoittaa työelämäasiantuntija Miia Savaspuro.


”On ymmärrettävä, että työntekijät eivät kilpaile työpaikoista, vaan työpaikat kilpailevat osaavista työntekijöistä.”

Näin tiivisti työmarkkinoiden tilanteen kierrätysmuotiin erikoistuneen Reloven second hand -toimen johtaja Jenna Andelin, kun haastattelin häntä muutama kuukausi sitten. Yli kymmenen vuotta kaupan alalla työskennelleen Andelinin mukaan muutos työvoiman saatavuudessa ja työntekijöiden asenteissa näkyy selvästi: työnantajat joutuvat tekemään entistä enemmän töitä saadakseen osaavaa työvoimaa palkkalistoilleen.

Työvoima- ja osaajapula vaivaa nyt käytännössä alalla kuin alalla. Taustalla on vuodesta 2010 lähtien jatkunut väestön ikärakenteen kehitys, jossa työmarkkinoilta poistuu joka vuosi enemmän ihmisiä kuin sinne tulee uusia. Väestön vanheneminen on siis haitannut työvoiman saatavuutta jo pitkään, mutta vasta pandemian myötä ongelma löi kunnolla silmille. Pandemian seurauksena tapahtui nimittäin kaksi merkittävää asiaa: arvo- ja asennemaailma muuttui ja työntekijöiden valta kasvoi. Kun näkymätön uhka vaaransi ihmisten terveyden ja maailma meni kiinni, moni ryhtyi pohtimaan arvojaan. Mitä elämältäni haluan? Käytänkö aikani sellaiseen työhön, joka on minulle merkityksellinen? Haluanko käyttää aikaani työhön niin paljon kuin olen tähän saakka käyttänyt, vai haluaisinko, että aikaa jää enemmän myös harrastuksiin, vapaaehtoistyöhön, sairaan vanhemman hoitamiseen tai lasten kanssa olemiseen? Jäisinkö sapatille tai vuorotteluvapaalle, lähtisinkö opiskelemaan jotain ihan uutta? Arvo- ja asennemaailman muutos näkyi ilmiöinä, joista on julkisuudessa puhuttu suurena irtisanoutumisaaltona (great resignation) ja hiljaisina lopareina (quiet quitting). Niiden taustalla on pyrkimys rakentaa oma työelämä niin, että se ei haukkaisi niin isoa osaa ajasta ja ajattelukapasiteetista.

Monille yrityksille muutos on suurempi, kun mitä ne vielä ymmärtävät. Tuoreessa kirjassani Kiitti mulle riitti – näin selviydyt voittajana työelämän turbulenssista (Alma Talent, 2023, yhdessä Sara Lindströmin kanssa) kuvataan, kuinka isossa osassa organisaatioita ajatellaan yhä, että työnantaja valitsee parhaat tekijät ja sanelee ehdot, joihin työntekijä sopeutuu. Asetelma on kuitenkin kääntymässä yhä enemmän päälaelleen: työntekijät ovat niitä, jotka asettavat ehdot. He kilpailuttavat palkan ja työn sisällön ohella entistä enemmän yrityksen olemassaolon tapaa: maailmankuvaa, arvoja, oikeudenmukaisuutta ja ihmiskäsitystä. Palkalla voi siis kilpailla tiettyyn pisteeseen asti, mutta sen jälkeen muut asiat ratkaisevat.

Lukuisat kyselytutkimukset paljastavat, että työpaikan tärkein vetovoimatekijä heti palkan jälkeen on joustavuus. Ihmiset haluavat tehdä töitä niin, että työ tukee oman elämän tasapainoa ja mielekästä kokonaisuutta. Tämä on haaste kaupan alalla, jossa tehdään vuorotyötä eikä etätyön tekeminen ole mahdollista. Siksi alan yrityksissä on kiinnitettävä erityistä huomioita johtamiseen, kulttuuriin ja työntekijöiden kuuntelemiseen. Heille on annettava mahdollisimman paljon vaikutusvaltaa työaikoihin, työn sisältöön ja tekemisen tapaan.

”Ratkaisevia tekijöitä ovat avoin, aito, osallistava ja merkityksellinen kulttuuri, työntekijöiden sitouttaminen ja heidän osaamisensa kehittäminen”, Reloven Jenna Andelin kuvaili haastattelussa.

Osaavan työvoiman saatavuusongelmat haittaavat jo yritysten kasvua. Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrin mukaan peräti 58 prosenttia yrityksistä kertoo työvoimapulan rajoittavan kasvua joko merkittävästi tai jossain määrin. Lisäksi 67 prosentilla yrityksistä olisi tarvetta palkata lisää väkeä, mutta vain 40 prosenttia on tehnyt niin.

Organisaatioiden suurimmat haasteet eivät siis liity uusien teknologioiden omaksumiseen, verkkokaupan kehittämiseen tai datan hyödyntämiseen, vaan ihmisiin. Tulevaisuudessa yritysten kyvystä houkutella ja pitää osaavaa työvoimaa tulee siis niiden elämänlanka. Kisan voittaa se, joka panostaa ihmisiin.

Kirjoittaja Miia Savaspuro on viestintäalan yrittäjä ja tietokirjailija.