Kommentti

Lainsäätäjät ovat unohtamassa pienet yritykset – ”Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuva verovähennys tarpeen erityisesti pienille toimijoille”

Lainsäätäjät ovat unohtamassa pienet yritykset – ”Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuva verovähennys tarpeen erityisesti pienille toimijoille”

Erikoiskaupan yritykset kehittävät jatkuvasti toimintaansa, ja tuota työtä tulee tukea.
Teksti Jukka Ropponen, kuva Aleksi Poutanen
Share

7.12.2022

Share

Suomi tarvitsee investointeja tutkimukseen ja kehitykseen, mutta jos nykyistä lakialoitetta ei muuteta, pienemmät yritykset jäävät suunnitteilla olevan verovähennysoikeuden ulkopuolelle.


Kaikenkokoiset yritykset – ja erikoiskaupat – tarvitsevat tutkimusta ja kehitystä. Vain niiden avulla syntyy uutta ja uudistetaan vanhaa. Ilman tutkimus- ja kehitystyötä eli t&k-toimintaa yritykset eivät voi pärjätä yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Ja koska pienempienkin yritysten kasvunpaikat ovat usein oman maan rajojen ulkopuolella, kaikki t&k-tuki on tarpeen. Muuten Suomi ei myöskään saavuta tavoitettaan eli t&k-panostusten nostamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Lainsäätäjät ovat jo tarttuneet ongelmaan, ja yksi ratkaisu on muuttaa yritysten oikeutta vähentää t&k -kulujaan verotuksessa. Tämä tärkeä hanke tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennyksestä verotuksessa on nyt palannut käsittelyyn eduskunnalle lakialoitteena. Tuki uudelle vähennykselle on ollut laajaa. Hallituksen alkuperäinen esitys jäi siihen lakialoitteiden pinoon, jota ei enää tuotu käsittelyyn tällä vaalikaudella. Aluksi kyse oli siis hallituksen esityksestä, joka jätettiin kiireen vuoksi antamatta. Tilalle tuli puolueiden yhteinen lakialoite ohi hallituksen, koska asiaa pidettiin niin tärkeänä.

Lakialoite on säilynyt käytännössä ennallaan verrattuna hallituksen alkuperäiseen esitykseen. Nyt esitetään, että elinkeinonharjoittajille tulisi mahdollisuus tehdä tuloistaan 50 prosentin yleinen lisävähennys t&k-toimintaan liittyvien palkka- ja ostopalvelumenojen osalta ja 45 prosentin lisävähennys edellisen vuoden vastaavat menot ylittävältä osalta. Tämä olisi pysyvä uudistus ja veroinstrumentti, jonka uskotaan kannustavan yrityksiä nykyistä suurempiin t&k -investointeihin.

Yleisen t&k-lisävähennyksen alaraja olisi vuodessa 5000 euroa, ja molempien lisävähennysten maksimi olisi 500 000 euroa.

Pienimmät yritykset hyötyvät enemmän kannustumista

On tutkittu, että t&k-verokannustimet vaikuttavat nuoriin ja pieniin yrityksiin suuria yrityksiä voimakkaammin. Lisäksi suurilla yrityksillä on selvästi paremmat resurssit panostaa itse t&k-toimintaan. Erikoiskaupan liiton kanta onkin, että uusien tukien tulisikin suuntautua huomattavasti voimakkaammin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joita on yli 90 prosenttia kaikista suomalaisista yrityksistä.

Lakialoitteessa esitetty malli on helposti toteutettavissa ja yritysten hyödynnettävissä. Erikoiskaupan kannalta on kuitenkin ongelmallista, että nykyisessä lakialoitteessa lisävähennykselle esitetään 5 000 euron alarajaa. Aloittaville ja vasta kehitysvaiheessa oleville erikoiskaupan yrityksille alarajan saavuttaminen ei ole helppoa, vaikka tuki kasvun vauhdittamiseksi olisi erityisen tarpeellinen juuri näissä tapauksissa. Tuki tulisikin kohdistaa myös pienimmille toimijoille, ja näin luoda niille mahdollisuus kasvuun.

Erikoiskaupan liitto Etu esittää, että alaraja poistetaan. Muutoksen aiheuttamat vaikutukset valtiontalouteen olisivat pienet, mutta yksittäiselle yritykselle merkittävät.