Elinvoimainen keskusta syntyy yhteistyöstä
31.3.2026
Kaupunkikeskustojen merkitys on murroksessa, mutta niiden rooli elinvoiman ytimenä säilyy. Muuttuvat liikkumisen tavat, työnteon monipaikkaisuus ja kulutuskäyttäytymisen hajautuminen haastavat perinteistä keskustaa, samalla kun tapahtumat, kulttuuri ja yhteistyöhön perustuva kehittäminen luovat uutta vetovoimaa, kirjoittaa Krista Östman.
Kaupunkikeskustojen roolista käydään vilkasta keskustelua – eikä syyttä. Viime vuosien muutokset ovat näkyneet erityisesti pääkaupunkiseudulla: liikkumisen tavat ovat muuttuneet, työn tekeminen monipaikkaistunut ja kuluttajakäyttäytyminen pirstaloitunut. Silti yksi asia on säilynyt: elävä keskusta on edelleen kaupungin sydän.
Helsingissä kehityksen suunta on ollut kaksijakoinen. Toisaalta keskustan kävijämäärät ovat elpymässä tapahtumien, kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden vetämänä. Toisaalta arjen asioinnin rytmi on muuttunut, eikä keskusta ole enää itsestään selvä valinta kaikille. Sama ilmiö näkyy eri muodoissa myös muissa suomalaisissa kaupungeissa.
Viime vuosina kaupunkikeskustoissa on tehty paljon oikeita asioita. Helsingissä on panostettu tapahtumiin, kaupunkitilaan ja vetovoiman vahvistamiseen. Myös Tampereella, Turussa ja Oulussa on kehitetty määrätietoisesti omannäköisiä ratkaisuja keskustojen elävöittämiseksi, ja työ on kantanut hedelmää kaupunkien vetovoimassa. Onnistumisia yhdistää yksi tekijä: kehittäminen ei tapahdu siiloissa, vaan yhteistyössä.
Helsingin keskustan vahvuus on sen monipuolisuus. Se yhdistää työn, vapaa-ajan, kulttuurin ja kaupalliset palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Tulevaisuus näyttää hyvältä, kun kehittämistä tehdään pitkäjänteisesti ja yhteiseen suuntaan sitoutuen. Kaupunkikeskustat eivät kehity yksittäisillä hankkeilla, vaan määrätietoisella työllä, jossa julkinen sektori, yritykset ja kiinteistönomistajat rakentavat yhdessä yhteistä visiota.
Tässä kokonaisuudessa Suomen Ydinkeskustakehittäjät ry:n (Syke) rooli on toimia sillanrakentajana. Yhdistys kokoaa keskustakehittämisen asiantuntijat eri puolilta Suomea yhteen, jakaa kokemuksia ja tuo uusia näkökulmia yhteiseen keskusteluun. Kansainväliset esimerkit ovat tärkeä osa tätä työtä – ei kopioitavaksi sellaisenaan, vaan sovellettavaksi suomalaiseen toimintaympäristöön.
Syke on mukana eurooppalaisessa Business Improvement District (BID) -kaupunkikehittäjien verkostossa, jonka kautta saamme ajantasaista tietoa eri kaupunkien kehittämismalleista ja voimme tuoda niitä suomalaiseen keskusteluun. Lisäksi tiivis yhteistyö ruotsalaisten kaupunkikeskustajärjestöjen kanssa tarjoaa konkreettisia oppeja ja toimivia käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää myös Suomessa.
Oman työurani aikana Helsingin ja Espoon Tapiolan keskustakehittämisessä olen nähnyt konkreettisesti, miten ratkaiseva merkitys yhteistyöllä on. Kun eri toimijat löytävät yhteisen tahtotilan, syntyy kehitystä, joka näkyy kaupunkikuvassa, palveluissa ja ennen kaikkea ihmisten kokemuksessa.
Tulevaisuuden keskusta ei ole pelkkä kaupan paikka. Se on kohtaamisten, elämysten ja sujuvan arjen yhdistelmä. Tämä muutos on samalla mahdollisuus: keskustat voivat erottua juuri sillä, mitä verkko ei voi tarjota – elämyksillä, inhimillisillä kohtaamisilla ja vahvalla paikallisella identiteetillä.
Erikoiskaupalla on tässä keskeinen rooli. Se tuo keskustaan omaleimaisuutta, asiantuntemusta ja syyn tulla paikan päälle. Vastavuoroisesti se tarvitsee ympärilleen toimivan ja houkuttelevan kaupunkitilan, hyvän saavutettavuuden sekä ennakoitavan toimintaympäristön.
Kaupunkikeskustojen kehittäminen ei ole nopeiden ratkaisujen peliä. Se vaatii pitkäjänteisyyttä, rohkeutta ja kykyä tehdä päätöksiä, joiden vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä. Siksi keskustojen merkitys on tärkeää tunnistaa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.
Elinvoimainen keskusta ei synny sattumalta – se rakennetaan yhdessä.
Kirjoittaja: Krista Östman, Puheenjohtaja, Suomen Ydinkeskustakehittäjät ry
Krista Östman toimii Suomen Ydinkeskustakehittäjät ry:n puheenjohtajana. Hänellä on kuuden vuoden kokemus Helsingin kaupunkikeskustayhdistystoiminnan johtamisesta ja sitä ennen kahdeksan vuotta Tapiolan keskustakehittämisestä. Keskustojen elinvoimaisuuden rakentaminen yhteistyöllä on hänelle sydämen asia.