Tanska on määrätietoisesti rakentanut lääketeollisuudesta strategisen kasvualan. Tulokset näkyvät. Suomi voi tehdä saman, mutta se vaatii rohkeutta, investointeja ja määrätietoista yhteistyötä. Globaalin kilpailun kiristyessä ja lääketeollisuuden tutkimusinvestointien valuessa sekä länteen että itään, Suomi tarvitsee selkänojakseen kilpailukykyisen Euroopan.

Globaali kilpailu kiristyy – Eurooppa häviää investointeja itään ja länteen

Lääketeollisuus on yksi maailman tutkimusintensiivisimmistä aloista. Yhdysvallat ja Kiina investoivat alaan aggressiivisesti, ja Eurooppa – Suomi mukaan lukien – on jäämässä jälkeen.

Lääkkeet ovat EU:n suurimpia vientituotteita Yhdysvaltoihin. Kokonaisuudessaan lääkkeet muodostavat lähes 11 prosenttia EU:n viennistä. Suunta on kuitenkin huolestuttava, sillä kovenevan investointikilpajuoksun lisäksi nyt myös kauppapoliittiset jännitteet haastavat Suomen ja Euroopan asemaa.

Euroopan on vahvistettava kilpailukykyään. Kukaan ei tee sitä puolestamme. EU:n lääkelainsäädännön uudistus, innovaatiomyönteisyyteen panostaminen sekä uusi Life Science -strategia ovat merkittäviä mahdollisuuksia koko toimialan potentiaalin hyödyntämiseksi entistä paremmin.

Arvolupauksemme: miljardin euron investoinnit vuoteen 2030 mennessä

Suomen tutkiva lääketeollisuus on antanut oman arvolupauksensa tuplata kokonaisinvestoinnit miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Viime vuonna toimialan yritykset investoivat Suomeen noin 460 miljoonaa euroa, joista puolet olivat tutkimus- ja toinen puoli tuotannollisia investointeja.

Lupaus annettiin ehdollisena. Merkittävät investoinnit toteutuvat, mikäli alan toimintaympäristöä kehitetään pitkäjänteisesti suotuisaksi. Aivan olennaista on ottaa ripeästi käyttöön uudet innovaatiot, tuottamaan terveyttä suomalaisille ja uudistamaan samalla koko terveydenhuoltoa.

Suomi rakentaa omaa terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelmaa, joka tuo meille tiekartan ja toimet, joilla investoinnit saadaan kasvuun. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kansallinen TKI-konsensus, kunnianhimoa sekä johdonmukaista toimeenpanoa.

Vauhtia kliinisiin lääketutkimuksiin

Keskeinen kanava investoinneille ovat kliiniset lääketutkimukset. Kliiniset tutkimukset ovat keino tuoda uusimmat hoidot potilaille jo tutkimusvaiheessa, eli jopa 5–10 vuotta ennen kuin ne tuodaan markkinoille.

Suomessa toteutettavien kliinisten lääketutkimusten määrä on aallonpohjassa. Vuositasolla puhutaan tällä hetkellä alle sadasta uudesta tutkimuksesta. Samaan aikaa Ruotsissa ja Tanskassa investoidaan pelkästään lääketutkimukseen yli miljardi euroa vuodessa. Kiinnikuromisvaraa siis on ja siinä auttaa tutkimusten kansallinen koordinaatio.

Lääketeollisuus ry on arvioinut, että rakenteilla oleva kliinisten tutkimusten koordinaatio vaatii noin 3–5 miljoonan euron rahoituksen, jolla työ saadaan käyntiin. Sen jälkeen rahoitusta tarvitaan 2–3 miljoonaa euroa vuodessa parin seuraavan vuoden ajan. Tämä on erinomainen esimerkki kirurgisen tarkasta pienestä investoinnista, joka poikii moninkertaisesti itsensä takaisin.

Kliinisen tutkimuksen lisäksi Suomen erinomainen dataympäristö pitää hyödyntää entistä paremmin. Suomella on pitkä historia rekistereistä ja osaamista rekisteritutkimuksiin. Lainsäädäntö ei saa estää tutkimustyötä, vaan sen tulee tukea sitä. Tähän suuntaan auttaa muun muassa tuore toisiolain päivitys.

Suomi voi tehdä Tanskat

Tanska on määrätietoisesti rakentanut lääketeollisuudesta strategisen kasvualan. Ilman sitä maan BKT ei käytännössä viime vuosina olisi kasvanut lainkaan. Suomi voi tehdä saman, mutta se vaatii rohkeutta, investointeja ja yhteistyötä.

Lääketeollisuuden eurooppalaisen kattojärjestön EFPIA:n WAIT-selvityksen mukaan vain noin 50 prosenttia vuosina 2020–2023 myyntiluvan saaneista uusista lääkevalmisteista on otettu Suomessa käyttöön. 15 muussa Euroopan maassa potilailla on siis mahdollisuus lääkehoitoon, joka ei käytännössä ole suomalaisten potilaiden ulottuvilla.

Keskeinen uudistustarve koskeekin uusien lääkehoitojen arviointi- ja käyttöönottojärjestelmää, joka on nykyisellään hajautunut ja ennakoimaton. Tarvitsemme aikaansaavan viranomaisen, joka toteuttaa hallitusohjelman tavoitteen yhtenäistää ja uudistaa erilaiset prosessit siten, että uudet vaikuttavat lääkehoidot saadaan tasapuolisesti kaikkien suomalaisten potilaiden käyttöön.

Eiköhän tehdä Tanskat!

Anne-Mari Virolainen on Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja. Lääketeollisuus ry valvoo Suomessa toimivan tutkivan lääketeollisuuden etuja ja tarjoaa ratkaisuja terveyteen. Edistämme terveyttä ja hyvinvointia sekä vauhditamme kasvua innovaatioilla, tutkimuksella ja terveydenhuollon uusilla ratkaisuilla.

Lääketeollisuus ry on Erikoiskaupan liitto Edun jäsentoimiala ja kuuluu ETU Terveysaloihin.